Merkillisiä autoja

Kolumni

Luin jokunen aika sitten tilastoa, jossa kerrottiin mille automerkeille peltipoliisi on välähtänyt useimmin. Kulmakarvani eivät lukiessa kohonneet, kun kärkitriossa olivat BMW, Audi ja Mersu. Ja aivan kuten olen kokemusperäisesti havainnoinut, Volvokin on ihan hyvällä sijoituksella.

Nämä itsestään ja kuljettajistaan mieluusti tilannekuvia haluavat merkit ovat juuri samoja. jotka hujahtavat useimmin meikäläisen, suunnilleen rajoitusten mukaan ajavan kuljettajan ohi. Tutkimukseni ei ole täysin tieteellinen, koska autossani ei ole vieläkään hands-free tukkimiehen kirjanpitolaitetta. Vaimokaan ei ole oikein innostunut manuaalisesta vaihtoehdosta, vaikka kuinka olen asian tärkeyttä koettanut vakuutella.

Itselläni ei ole noita merkkejä koskaan ollut, mutta tunnen montakin sellaisten omistajaa. Jotkut heistä ovat lähes normaaleja ihmisiä. Koska tilastossa mainitaan vain automerkit, niin ehkäpä kuljettajat ovatkin viattomia. Jospa hienoihin ajotietokoneisiin on upotettu jotain käsittämättömiä ominaisuuksia, joiden edessä kuljettaja on täysin voimaton.

Ainakin kaistavahdista olen kuullut puhuttavan. Olisiko tämä sellainen, että se pienimmänkin pätkän vapaata kaistaa vasemmalla huomatessaan automaattisesti komentaa auton ohitukseen. Se osaa ilmeisesti myös tulkita liikennemerkkejä. Esimerkiksi teksti: ”Ohituskaistan alkuun 400 m” tarkoittaa kaistavahdin mielestä sitä, että tuon verran on matkaa ohittaa välittömästi. Tällöin on yksi auto vähemmän varsinaisella ohituskaistalla. Kaistan loppupäässä tiehen maalatut värikkäät viivat puolestaan nostavat nopeutta 30 km/h, jotta vielä yksi auto saadaan poimittua.

Moottoritien alkamisen merkki siirtää auton automaattisesti vasemmalle kaistalle pysyväisluonteisesti, säästäen vilkun polttimoa turhalta kulumiselta. Joissakin näistä merkkiautoista vilkku tosin ei näy olevan vakiovarusteena ollenkaan.

Varmuudella noissa autoissa on ennakoiva ajonhallintajärjestelmä. Se tulkitsee kaikki eteen tulevat hitaammat autot potentiaaliseksi uhkaksi ja alkaa valmistella ohitusta koukkailemalla kurkkimassa vasemmalla kaistalla. Kurkkauksen aikana järjestelmä havainnoi samalla edessä mahdollisesti olevan jonon turvavälejä. Mikäli tällainen löytyy, singahtaa auto välittömästi täyttämään aukon. Taakse jääneet joutuvat jarruttamaan, mikä tuo kaivattua piristystä yksitoikkoiseen jonoiluun. Vastaantulija tervehtii iloisesti suoritusta valoja vilkuttamalla.

Olen huomannut, että näillä automerkeillä on myös pysäköimiseen ihan omat ohjelmat. Normaalikokoisen pysäköintiruudun viivojen sisään ne eivät näköjään millään tahdo sopia, vaikka niissä varmasti on aktiivinen pysäköintiavustin. Erään Kaakinmäellä sijaitsevan huolto-aseman pihassa toimintaa voi seurata ihan livenä. Kun merkkiauto lipuu huoltamon pihaan se aktiivisesti ohittaa kaikki merkityt parkkiruudut ja pysäköi auton ulkoterassin pöytien eteen. Koska kesäaikana kyseisissä pöydissä monesti harrastetaan tupakoinnin polttoa, ovat autot välittömässä vaaravyöhykkeessä. Huoltamo voisikin rakentaa kyseisille autoille MM-ralleista tutun voittajakorokkeen tyyppisen ratkaisun. Viisaat autot osaisivat varmasti kiivetä niille turvaan. Ja paremmin näkyville.

Pahoittelen Emil Jellinekin Mercedes tyttären lempinimen muuttamista Mersu muotoon. Ihmettelen kyllä mikä mahtaa olla tyttösen oikea nimi, kun lempinimikin on noin hankala.

Kirjoittaja on Jorma Kovalainen, tuo papparainen tientukkeena.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.