Miten päästä irti arjen niskalenkistä?

Perspektiivin vaihtaminen on ihmiselle hyvästä. Toisinaan tuttuja asioita on hyvä katsoa vieraan silmin tai nousta ratin takaa polkupyörän selkään tai vaihtaa kumipyörät lenkkitossuihin.

Uteliaisuus herää yleensä keskellä uusia asioita, mutta tuttuun ja turvalliseenkin saa kasvatettua uuden suhteen, kun ottaa uuden näkökulman. Monesti käy niin, että uudelle paikkakunnalle joko matkalle tai asumaan ajatuessaan etsii hurjasti tietoa: Mitä täällä voisi nähdä tai kokea? Missä ovat kaikki kiinnostavat paikat ja asiat? Löytyykö läheltä kiinnostavia retkikohteita? Miten voisi vietää vapaa-aikaa?

Harva meistä on niin vankkaa tekoa, ettei arki onnistuisi pyöristämään uteliaisuutta tylsäksi. Kun jossain on viettänyt aikaa tarpeeksi kauan, arki ottaa mielestä niskalenkin. Rutiinit alkavat määrittää suhdetta lähiympäristöön, ja samalla niska jumiutuu siihen yhteen ja samaan asentoon katsoa.

Rutiineissa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta joskus niitä on syytä muuttaa. Kun omaan ympäristöön tottuu liikaa, lakkaa löytämästä uusia asioita.

Syksy on siitä hyvää aikaa, että kaupungissa alkaa pyöriä Seutuopiston uudet kurssit ja kaikki urheilu- ja harrastusseurat käynnistävät uuden toimintakauden.

Nyt on paras mahdollinen hetki olla utelias.

Omat silmäni aukesivat tällä viikolla, kun pääsin Pieksämäen kanoottiseuran konkareiden kanssa Naarajoelle melomaan. Puheenjohtaja Sirpa Öster ja varapuheenjohtaja Juhani Keinonen tutustuttivat minut melomisen alkeisiin.

Olen pitkään unelmoinut omasta soutuveneestä, jolla pääsisi Pieksäjärvelle. Haave muuttui, kun tajusin, että kanoottiseuran kautta saisi edullisesti inkkarikanootin alle ja pääsy vesistöille aukeaisi edullisesti.

Miksi tämä ei ollut tullut aiemmin mieleen? Elän keskellä retkeilijän paratiisia, mutta omalta arkiselta tylsistymiseltäni en osaa löytää mahdollisuuksien äärelle.

Vieraat ovat siitä ihania, että heidän kestittämisensä haastaa miettimään oman paikkakunnan parhaita puolia. Silloin omaa kotikaupunkiaan osaa katsoa uusin silmin.

Vedenjakaja-reitistön luontokohteet ovat Pieksämäen parasta antia. Nikkarilan ja Tahinsuon reitit ovat helposti pyörällä tai kävellenkin tavoitettavissa. Viikonlopun mittainen retkikin onnistuu, sillä Salvosenmäen kodalla pystyy yöpymään itikoilta suojissa. Jos kotoa löytyy teltta ja itseltä kantokykyä, nukkumapaikkojen mahdollisuudet ovat rajattomat.

Myös Jäppilän kivikuru ja Naarajoen melontareitistö liitetään osaksi Vedenjakaja-reitistöä. Toivottavasti reitistön markkinointihanke pystyy antamaan molemmille kohteille lisää näkyvyyttä niin meidän paikallisten kuin ulkopaikkakuntalaistenkin keskuudessa.

Aina ei tarvitse lähteä maan rajojen ulkopuolelle kokeakseen jotain suurta. Luontokokemusten vahvistumisen kautta vahvistuu myös ymmärryksemme kotimaamme luontoarvoista ja halumme vaalia niitä myös tuleville sukupuolville.

Luonto on meidän paras pääomamme, ja siitä saa irti paljon. Elämyksellisten retkikohteiden ympärille on mahdollista synnyttää myös uutta liiketoimintaa ja sitä kautta saada paikkakunnalle lisää pöhinää.

Ja pöhinää vielä tärkeämpää on se, että paikallisetkin löytävät kotikaupunkinsa luontohelmien äärelle ja saavat entistäkin enemmän irti lähiympäristöstään.