Nukkuminen maistuu karhulle ja ihmiselle

Nukkuminen ja uni ovat jännittäviä asioita. Toinen pärjää todella vähillä unilla, kun taas toinen voisi nukkua päivät pitkät. Moni paljon unta tarvitseva haaveilee siitä, että voisi olla kuin karhu ja vaipua talviuneen.

Mikä onkaan ihanampaa kuin vapaapäivänä vetää peitto korviin aamun sarastaessa ja jatkaa unia niin pitkään kuin nukuttaa. Jos vain mahdollista, voisi joskus viettää vaikka koko päivän sängyssä torkahdellen tekemättä mitään muuta järkevää.

Unesta ja sen merkityksestä ihmiskeholle on puhuttu iät ja ajat, ja asiaa on tutkittu ympäri maailmaa. Selvää on, että jokainen meistä tarvitsee unta, vaikka määrällisesti tarve vaihteleekin.

Hyvä yöuni voi monelle olla tuskan takana. Oli syy sitten omassa itsessä tai ympäristössä, ovat katkonaiset yöt monelle nukkujalle tuskallisia kestää. Muutaman päivän jälkeen olo alkaa olla kuin puulla päähän lyöty, eikä mistään tekemisestä tule oikein mitään.

Hyvien yöunien on tutkittu ehkäisevän monia sairauksia. Nukkumalla hyvin voi esimerkiksi pienentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin ja jopa joihinkin syöpiin. Liian vähäinen yöuni sen sijaan sekoittaa helposti muun muassa hormonituotantoa niin miehillä kuin naisillakin.

Runsaiden tutkimustulosten mukaan sopiva yöunien mitta on noin kahdeksan tuntia. Tuossa ajassa elimistö ehtii palautua päivän rasituksista ja korjata itseään. Monelle tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Tarjolla on kuitenkin lukuisia keinoja, joilla voi ainakin yrittää saada unenpäästä nopeammin kiinni ja nukkua rauhallisesti.

Rentoutumisen puolesta puhutaan paljon. Jos uni ei meinaa tulla, pitäisi koko keho osata rentouttaa päästä varpaisiin. Tähän auttaa kiireetön ilta, lämmin suihku tai kylpy ja vaikkapa hyvän kirjan lukeminen.

Älylaitteiden ruutu kannattaa jättää iltasella avaamatta. Näytön valo nimittäin vähentää nukkumiselle tärkeän melatoniinin eritystä, ja näin ollen estää nukahtamista.

Vaikka valon määrä lisääntyykin näin kevään korvalla huimaa vauhtia, eivät kaikki ole asiasta innoissaan. Ihmiset, jotka kärsivät kevätväsymyksestä kokevat nämä meille muille ihanat valoisat kevätpäivät tuskallisiksi kestää. Kevätväsymys johtuu uusimman tutkimustiedon valossa siitä, että ihmisen sisäinen kello on sekaisin ja jätättää. Nukkumaanmenoa lykätään valoisina iltoina hieman pidemmälle, vaikka aamulla pitäisikin herätä samaan aikaan kuin aina ennenkin.

Lisäksi öiden valonkajo herättää herkän nukkujan helpommin. Verhojen välistä kajastava valo saattaa herättää nukkujan useitakin kertoja yössä.

Valon lisääntymisellä on myös puhtaasti hormonallinen vaikutus. Edellä mainitun melatoniinin eritys nimittäin vähenee, sillä hormonin erittyminen vaatii pimeyttä. Melatoniinia alkaa erittyä verenkiertoon heti, kun tulee pimeää, mutta nukahtamiseen vaikuttavat määrät ovat kohdillaan vasta noin puolentoista tunnin kuluttua.

Moni saakin apua siitä, että makuuhuoneesta tehdään täysin pimeä. Pimennysverhot ovat hyvä konsti, samoin silmämaski.

Myös unirytmistä kiinni pitäminen on tärkeää. Moni saa apua myös säännöllisestä liikunnasta, jonka sanotaan auttavan nukahtamista muulloinkin kuin vain kevään valoisina iltoina.