Olipa kerran Pieksämäen palvelutalo Abeli

Palvelutalo Abelin myyminen sosiaali- ja terveyspalveluyritys Esperi Carelle puhuttaa pieksämäkeläisiä. Koska Abeli toimi pitkään ja kiinteästi yhteistyössä Pieksämäen kaupungin kanssa, ajattelee moni, että Abelin myyjä oli Pieksämäen kaupunki.

Nyt pelätään Abelin palvelujen huononemista. Vihainen katse suuntautuu kaupunkiorganisaatiota kohti.

Pieksämäen kaupungin sosiaalijohtaja Terjo Vilhunen puhui jo 1980-luvulla Pieksämäen vanhusmäärän lisääntymisestä ja siitä, että siihen pitää varautua. Samaan aikaan haluttiin pois raskaasta laitoshoidosta ja kaupungin oma vanhainkoti ajettiin vähitellen alas, vaikka vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Ritva Sormunen jaksoi lähes joka valtuuston kokouksessa todistella, että laitoshoitoakin tarvitaan.

Palvelutalo Abelin toiminta käynnistyi vuoden 1993 loppuvaiheessa. Laajennusosa valmistui kesällä 1997.

Vaikka Abelin omisti Pieksämäen Palveluasunnot ry, oli sillä ja Pieksämäen kaupungilla ostopalvelusopimus ja kaupunki valitsi Abelin asukkaat. Vuonna 2013 oli harkittavana, että palvelutalon toiminta siirretään osaksi kaupungin omaa toimintaa. Asiaa luvattiin valmistella. Perusturvan johtava ylilääkäri Juhani Keinonen totesi Pieksämäen Lehdessä lokakuussa 2013, että muutos ei ole suuri, koska kaupunki on vastannut kustannuksista tähänkin saakka.

Samassa lehtijutussa mainitaan, että palvelutalo Abelin perustamisvaiheessa Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA:n rahoitusta ei voinut saada kuntien ja kuntayhtymien palvelutalohankkeisiin. Sen vuoksi palvelutalosta tuli yhdistyksen ylläpitämä. Tuon ajan jälkeen säännöt ylläpitäjästä ovat muuttuneet ja väljentyneet.

Vuoden 2017 lopussa tekeillä oleva sote-uudistus muutti asetelmaa. Kaupunginjohtaja Tapio Turunen huomautti (PL 9.12.2017), että Pieksämäen kaupungilla ei ole osaa eikä arpaa palvelutalo Abelin toimintaan.

Pieksämäen Palveluasunnot ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo Kauppinen kertoi kaupungin muuttuneen suhtautumisen tulleen yllätyksenä, koska aiemmin kaupunki oli ostanut Abelin palveluja koko palvelutalon olemassaolon ajan.

Kauppinen sanoo jutussa, että yhdistys olisi tietenkin osallistunut viimeiseen kilpailutukseen, jos se olisi saanut etukäteen tietää muutoksesta. Sen sijaan yhdistys joutuu pakon edessä harkitsemaan Abelin myymistä.

Yhdistys haki ARA:n päätöstä siitä, voidaanko Abeli myydä muillekin kuin yleishyödyllistä toimintaa harjoittaville toimijoille. Kauppinen toteaa vielä jutussa, että jos myyminen on kaupungin tahto, niin yhdistys toteuttaa sitä.

Aikanaan yhdistys sai tiedon, jonka mukaan Abeli voidaan myydä myös hoiva-alan yritykselle.

Palvelutalon ostamisesta kilpailivat ainakin Attendo ja Esperi ja lopulta Esperi Care voitti kisan. Sen asettamana kaupan ehtona kuitenkin oli, että palvelutalon tontin on siirryttävä SBB Finland Oy:n omistukseen. Kaupunginvaltuusto päättikin myydä kaupungin omistaman tontin 220?000 eurolla yhtiölle.

Abelin koko liiketoiminta siirtyi vähän ennen joulua tehdyllä kaupalla Esperille. Samanlaisia kauppoja on tehty monella paikkakunnalla. Pienet toimijat ovat väistyneet isojen tieltä.

Oliko Pieksämäen kaupunki tarinan konna vai uhri vai eikö kumpaakaan? Ehkä se vain toimi, kuten sitäkin ylhäältä päin ohjattiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.