Oman ajan antaminen ehkäisee yksinäisyyttä

Kolumni

Eilen vietetty ystäville omistettu päivä on lisännyt suosiotaan ympäri maailmaa vuosi vuodelta. Valentines Day -nimellä kulkeva, enemmänkin rakastavaisille omistettu päivä on muuttanut muotoaan ainakin Suomeen rantauduttua.

Täällä meillä Ystävänpäivä täyttyy toki kaupallisista sydämistä ja sydämellisistä tarjouksista, mutta Suomessa päivän tarkoitus on nimenomaan juhlistaa ystävyyttä.

Otsikoihin nousi Ystävänpäivän alla surullinen uutinen siitä, miten moni ikäihminen kärsii nykypäivänä yksinäisyydestä. Kahvipöytäkeskusteluissa huomiota herätti erityisesti Iltalehden juttu, jossa kerrottiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vanhustyön toiminnanohjaaja Riitta Räsäsen tavanneen vanhuksen, joka on niin yksinäinen, että tämä puhuu omalle viherkasvilleen.

Kuulostaa äärettömän surulliselta.

Moni lehtijuttua kommentoinut lukija myönsi kommenttikentässä, että oman lähipiirin vanhukset jäävät jatkuvasti arjen kiireen jalkoihin. Vanhuksia ei ennätetä käydä tapaamassa kodeissa tai palvelutaloissa, vaikka asia olisikin mielen päällä jatkuvasti.

Pieksämäen vanhusneuvosto on jo pidemmän aikaa ollut huolissaan ikäihmisten viriketoiminnan vähentymisestä. Tästä syystä vanhusneuvosto haki määrärahaa nuorten palkkaamiseksi kesätöihin vanhusten pariin. Kahdeksan pieksämäkeläistä nuorta pääseekin tulevana kesänä osallistumaan vanhuksille tarkoitettujen virikepalveluiden tuottamiseen.

Ideana on, että nuoret muun muassa ulkoilevat vanhusten kanssa ja lukevat lehtiä sekä kirjoja ääneen. Soitto- ja laulutaitoiset nuoret voivat myös esiintyä vanhusten iloksi.

Kaikenlaiset kesätyöt ovat tärkeitä niin nuorille kuin heitä palkkaaville tahoillekin, mutta erityisesti tämän tyyppinen kesätyö tuntuu äärettömän tärkeältä.

Pieksämäellä on useita tahoja, jotka tuottavat ikäihmisille suunnattua toimintaa pitkin vuotta. Samoin paikkakunnalta löytyy tahoja, jotka kiertävät esimerkiksi palvelutaloissa ilahduttamassa vanhuksia pienillä esityksillä. Heidän tekemäänsä hyvää työtä ei pidä unohtaa.

Pienet laulu- ja soittoesitykset arjen keskellä tuovat iloa monen ikäihmisen päiviin. Esiintyjiltä itseltään se vaatii vain harjoittelun vaivan ja paikalle saapumisen.

Esimerkiksi Länsmäkiset-ryhmä on valmistanut pieniä huumoripläjäyksiä palvelutaloihin vietäväksi. Samoin musiikkitaiturit Aki Hietala, Marko Lyyra ja Sanna sekä Rami Hirvonen ovat tuttuja monelle seniorille, vain muutaman mainitakseni.

Paikkakunnan esiintyjäpotentiaali on niin valtava, että ikäihmisten viihdyttäjiä löytyy varmasti monelta taholta.

Hatunnosto heille, jotka ehtivät ja jaksavat ottaa sen pienen hetken irti omasta arjesta, ja istahtaa senioreiden sekaan viihdyttämään.

Nuoria kehottaisin kyselemään iäkkäiltä läheisiltä heidän elämäntaipaleestaan. Tarinat voivat olla parhaimmillaan todella sykähdyttäviä.

Tarinoita olisi hienoa saada myös kirjojen ja kansien väliin niin kauan, kun muistot ovat vanhuksilla vielä kirkkaita. Tällainen muistelutuokio on monella tapaa hedelmällinen: vanhus saa juttukaverin ja keskustelukumppani avaa ikkunan menneeseen maailmaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.