Suomalainen itsenäisyyspäivä ei hulinajuhlia kaipaa

Itsenäisyyspäivää juhlitaan jälleen torstaina. Moni muistaa vieläkin viime vuoden juhlallisuudet, kun rakas kotimaamme täytti pyöreitä. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyt Lasten linnan juhlat Helsingin Säätytalolla saavat jatkoa juhlavuoden innoittamana. Noin 500 lasta ympäri Suomea pääsee juhlimaan itse pääministeri Juha Sipilän kutsumana.

Lapsille itselleen juhla on varmasti jännittävä ja hauskakin tapahtuma, mutta vanhemmille päivällä ja kutsulla on erilainen merkitys. Pieksämäeltä juhlaan kutsuttujen vanhemmat kertovatkin tiedostavansa, että kyseessä on merkityksellinen asia. Sellainen, josta jää muistoja vielä pitkäksikin aikaa.

Ja kuka tietää, ehkä huomenna juhlaan osallistuvat lapset pääsevät jonain päivänä presidentin Linnan juhliin.

Itsenäisyyspäivän merkitys korostunee enemmän ja enemmän mitä vanhemmaksi ihminen kasvaa. Kun koulussa käydään läpi sotien tapahtumia Suomessa, ihmiskohtaloita ja sankaritarinoita. Saati niitä kertomuksia, joita edeltävät sukupolvet voivat lapsilleen ja lapsenlapsilleen kertoa.

Saattaapa joku onnekas löytää isovanhempien ja heidän vanhempien jäämistöistä päiväkirjoja, kirjeitä ja muita tallennettuja kertomuksia siitä, millaista oli sota-aika Suomessa. Millaisia asioita ihmiset joutuivat käymään läpi ja kokemaan taisteluiden tuoksinnassa. Nykypäivän ihmisen on vaikea kuvitella näitä asioita, ellei ole koskaan joutunut näkemään sodan runtelemaa maata.

Suomalainen itsenäisyyden juhliminen on varsin synkkää. Ainakin jos sitä vertaa esimerkiksi Amerikan itsenäisyysjuhlaan. Rapakon takana päivästä otetaan ilo irti hassuine paraateineen, syöminkeineen ja juhlimisineen. Suomessa itsenäisyysjuhlat tuppaavat olemaan arvokkaita ja asiallisia, joissa riekkumisella ei ole sijaa.

Iltapäivällä monen suomalaisen ohjelmaan kuuluu Tuntematon sotilas -elokuvan katseleminen. Joskus television äärelle pääsevät lapsetkin, riippuen siitä, onko kanava päättänyt lähettää ohjelman lapsille sopivaan vai sopimattomaan aikaan.

Ikkunalle sytytetään kaksi kynttilää, joiden tarkoitusta moni lapsi kyselee. Kannattaakin jo hyvissä ajoin valmistautua kertomaan kahden kynttilän tarina itsenäisyyspäivän iltana.

Pieksämäellä kolmasluokkalaiset pääsevät juhlistaman itsenäisyyspäivää iloisissa merkeissä. Jo parin viikon ajan on kouluissa harjoiteltu tansseja huomisia juhlallisuuksia varten. Kolmasluokkalaiset on perinteisesti kutsuttu Kulttuurikeskus Poleenin juhlimaan tanssin ja herkuttelun merkeissä.

Vuosittain juhlassa pyörähtelee sieviä neitokaisia paljettimekoissa ja komeita miehenalkuja puvuissa. Lopuksi opettajat ja juhlan muu aikuisväki pääsee yhtymään lasten riemuun, kun viimeisenä tanssina vedetään letkajenkkaa ympäri aulaa.

Tapoja on monenlaisia, siitä ei pääse mihinkään. Suomalaisen itsenäisyyspäivän vietto saattaa ulkomaalaisen korvaan kuulostaa synkältä ja surumieliseltäkin, mutta onko sillä loppujen lopuksi mitään väliä.

Olivatpa perheen itsenäisyyspäivän perinteet millaisia vain, on kaikenlaisille tavoille sijaa tässä maassa. Päivän tärkein asia lienee se, että hetkeksi pysähdytään muistelemaan niitä, jotka sodissa ovat lunastaneet Suomelle itsenäisyyden ja onnistuneet pitämään siitä kiinni tähänkin päivään saakka.