Taloudesta ja alueiden tasa-arvosta

Kolumni

Kuntien elämässä syksyyn ajoittuu tulevien vuosien talousarvioiden ja taloussuunnitelmien valmistelu. Monessa kunnassa suunnittelua tehdään tilanteessa, jossa taloustilanne on erityisen tukala. Valtionosuudet ovat pienentyneet, verotulotilitykset laahaavat jäljessä ja kustannukset kasvavat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen sekä niiden kustannusvastuu jäivät kunnille sote- ja maakuntauudistuksen kaaduttua viime hallituksen loppumetreillä.

Kuntatalouden yhtälö on vaikeasti ratkaistavissa, eivätkä kunnat selviä ilman maan hallituksen toimenpiteitä. Muutamia harvoja kuntia lukuun ottamatta tilinpäätökset tulevat olemaan raskaasti alijäämäisiä. Pieksämäen kaupungin alijäämä on arviolta viisi miljoonaa euroa. Menoraamissa pysyminen on edellyttänyt vastuualueilta säästöjä tulevassa toiminnassa. Tästä huolimatta ensi vuoden tuloja ja menoja ei ole saatu tasapainoon. Olemmekin joutuneet käynnistämään yhteistoimintamenettelyn henkilöstömenojen pienentämiseksi.

Työ on käynnistettävä nyt, sillä kuntalaki velvoittaa kuntia esittämään toimenpiteet taseeseen kertyneiden alijäämien kattamiseksi. Yhteistoimintaneuvotteluissa haemme säästöjä ensisijaisesti pehmeillä keinoilla, kuten tehtävien uudelleen järjestelyillä, vapaaehtoisilla työajan järjestelyillä, hyödyntämällä eläkepoistumaa sekä lyhytaikaisin lomautuksin. Toki on selvää, että järjestelyt näkyvät kaupungin toiminnassa, vaikka säästötoimien vaikutukset palveluihin pyritään minimoimaan.

Tasapainottaminen tarkoittaa menojen suhteuttamista käytettävissä oleviin tuloihin. Rukkaset eivät kuitenkaan saa pudota kädestä, eikä päätöksenteossa pidä painaa paniikkinappulaa. Kaupunkia ja sen toimintaa pitää myös kehittää.

Lohdullista luettavaa eivät ole tuoreet väestöennusteetkaan koko itäisen Suomen kunnille. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä on etsinyt ratkaisuja, joilla väestökehitys olisi ennustettua tasapainoisempi.

Keinovalikoimaan sisältyvät etätyö, alueelliset oppimiskeskukset, verohelpotukset ja harvaan asuttujen alueiden yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen. Monia näistä on esitetty ja osin käytetty jo aiemmin Suomessa tai muissa maissa. Mikäli alueellista tasa-arvoa halutaan toteuttaa, on keinovalikoima saatava mahdollisimman laajasti käyttöön.

Haasteiden vastapainoksi Pieksämäellä on menossa monia positiivisia asioita. Kaupungin kouluhankkeet etenevät suunnitellusti. Hiekanpäähän nousee uusi yläkoulu ja Etelä-Savon ammattiopiston käyttöön tuleva tekniikkatalo. Maaselän yhdistetyn päiväkodin ja koulun sekä Virtasalmen koulun rakennustyöt ovat alkaneet.

Koulujen evakkotaipaleet päättyvät ensi vuonna. Uudenaikaisia ja terveellisiä koulu- ja päiväkotitiloja voidaan käyttää myös markkinointivaltteina etenkin lapsiperheiden houkuttelemiseksi paikkakunnalle.

Syyskuussa järjestettiin kaupunkiin muuttaneille tervetulotilaisuus Poleenissa. Vuoden aikana on Pieksämäelle muuttanut noin 300 uutta asukasta, joista 50 noudatti kutsua. Tilaisuus osoitti, että Pieksämäellä on vetovoimaa.

Tulevilla kaavoitus- ja asuntohankkeilla on vahvistettava muuttovirtaa kaupunkiin. Ei pidä väheksyä myöskään mielikuvaa, joka muuttajalle tai kaupungissa vierailevalle Pieksämäestä muodostuu. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, minkälainen kuva kaupungista syntyy muuttoa harkitsevan mielessä.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnilla ei ole varoja, joita voitaisiin ohjata alueen elinvoiman vahvistamiseen. Tarvitaan valtion vahvoja toimenpiteitä eri alueiden kehityksen kääntämiseksi tasapainoisempaan suuntaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.