Tavoitteet kristallinkirkkaat – keinot hakusessa

Kolumni

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin strategiassa on tavoitteeksi asetettu alueen elinvoiman lisääminen. Siihen pyritään muun muassa kehittämällä toimintamahdollisuuksia yrityksille ja luomalla vetovoimaa työllistymisen ja asumisen mahdollisuuksien parantamiseksi.

Elinvoimaa olla pitää ja sitähän saadaan, kun työpaikkoja lisätään ja uusia asukkaita hankitaan. Yksinkertaista – eikö vain? Tavoitetasolla kaikki on kristallinkirkasta, mutta keinoista on välillä vaikea päästä yksimielisyyteen.

Ennen koronaepidemiaa useilla toimialoilla koettiin kaupungissa työvoimapulaa. Virusepidemia on mullistanut yritysten toimintaa ja työllistämismahdollisuuksia. Koronaepidemian aiheuttamista hankaluuksista huolimatta TE-toimiston sivuilla on Pieksämäellä avoinna yli 80 työpaikkaa.

Lähivuosina kaupungissa eläköityy satoja työntekijöitä ja yrittäjiä. Avoimia työpaikkoja tulee lisää.

Elinvoiman kannalta on ratkaisevan tärkeää saada tekijät avoinna oleviin ja lähitulevaisuudessa avautuviin työpaikkoihin samalla, kun kilpaillaan uusista yrityksistä, työpaikoista ja asukkaista. Ellei tekijöitä saada, on vaarana tarkastuslautakunnankin peräänkuuluttaman pitovoiman heikkeneminen. Tärkeää on myös saada eläkkeelle siirtyvät pysymään kaupungin asukkaina. Kaikkien maksamia verotuloja tarvitaan.

Asumista Pieksämäellä on edistetty investoimalla Vangasjärven rannalle uuden asuinalueen saamiseksi nykyisen jatkoksi. Hanke on malliesimerkki siitä, kuinka asioiden tulisi edetä, jos elinvoimaa halutaan edistää.

Pertinkujan alueen kaava sen sijaan on esimerkki toisesta äärilaidasta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kolme kertaa. Hyväksyntäprosessin kalkkiviivoilla haluttiin järjestää kuntalaiskysely. Sen tulokset on esitelty päättäjille ja kuntalaisille. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm piti puhelinhaastattelun tuloksia luotettavampana kuin nettikyselyn.

Puhelinkyselyyn haastateltavat valikoituivat satunnaisotannan perusteella. Nettikysely vinouttaa vastaajia herkässä asiassa; ”maltillinen valtavirta jättää vastaamatta”. Puhelinhaastattelun tuloksena 53 prosenttia haastateltavista kannatti kaavahanketta ja nettikyselyyn vastanneista 75 prosenttia vastusti hanketta.

Vireillä olevassa kaavaehdotuksessa puistoalue laajenee 7665 neliömetriin. Huolta puistoalueen häviämisestä ei pitäisi olla. Toikantien varteen kaavoitettava tontti sallii enintään kuusikerroksisen kerrostalon rakentamisen ja purettavan kaupungintalon kohdalle kaavoitettavat kolme tonttia sallivat enintään nelikerroksiset ratkaisut. Kysymyksessä ei ole tornitalot, jotka määritelmän mukaan ovat vähintään 12-kerroksisia. Rakennuspaikat eivät tule puistoalueelle.

Pieksämäellä on myytäviä asuntoja etuovi-sivustolla noin 200. Asukaslukuun suhteutettuna määrä on 1,1 prosenttia. Vastaava suhdeluku on Iisalmessa saman suuruinen, Varkaudessa 1,5 prosenttia, ja Jämsässä 1,4 prosenttia. Pieksämäellä ei ole sen enempää markkinoilla myytäviä asuntoja kuin muissakaan saman suuruisissa kaupungeissa. Kasvukeskuksissa asuntojen hintataso on toki huomattavasti korkeampi kuin väestöä menettävissä kunnissa. Tästä huolimatta myös väestöä menettävät kunnat panostavat uustuotantoon elinvoiman lisäämiskeksi ja pitovoiman säilyttämiseksi.

Uusia asukkaita tarvitaan – löytyykö yhteisymmärrys myös keinoista?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.