Todellinen rohkeus on haavoittuvuutta sekä voimaa elää oman totuutensa mukaan

Toimituksesta

Yksi asia, mitä olen miettinyt paljon viime vuosina, on rohkeus. Mitä todellinen rohkeus on? Miten se pitäisi ymmärtää?

Nuorena ajattelin, että rohkeutta on kohdata vaaroja, taistella oikeuden puolesta ja pyrkiä elämään hyvää elämää, vaikka se olisi vastoin yleisiä normeja.

Rohkeus liittyi mielessäni myös jollakin tavalla ulkoiseen olemukseen ja ehkä maskuliinisuuteen. Isot ja raavaat miehet näyttivät minusta rohkeilta. Sellainen käsitys rohkeudesta oli murrosikäisellä Karilla, mutta myös Antiikin kreikassa.

Rohkeus oli yksi antiikin kreikan hyveitä. Ajateltiin, että rohkeus auttaa voittamaan pelon tunteet taistelukentällä ja antaa voimaa tehdä oikeita ratkaisuja.

Kreikan rohkeutta tarkoittava sana "andreia" on käännetty myös miehisyydeksi tai miehullisuudeksi.

Vaatii (uhka)rohkeutta kohdata vaaroja ja ottaa riskejä, mutta nykyään olen taipuvainen siihen suuntaan, että se ei ole kaikkein suurinta rohkeutta eikä sitä, mistä rohkeuden piinkovassa (vai sittenkin pehmeässä ja feminiinissä?) ytimessä on kyse.

Enää rohkeus ei ole minulle maskuliinisuutta tai riskinottokykyä. Lähestymiskulma löytyy antiikin kreikan sijaan latinasta.

Englanninkielinen sana courage tulee latinan kielen sanasta "cor" eli sydän. Rohkeudella latinankielessä on tarkoitettu voimaa puhua sydämensä totuutta ja toimia sen mukaisesti.

Kykyä elää avoimin sydämin, haavoittuvaisena.

Kun puhuu sitä mikä on totta ja elää avoimin sydämin, on usein haavoittuvainen. Kun kerrot rakkaallesi ensimmäistä kertaa, että rakastat häntä, otat riskin, että voit tulla torjutuksi.

Kun kerrot ystävällesi, että hän toimii väärin sinua kohtaan puhuessaan selän takana sinusta pahaa, otat riskin, että menetät hänet. Olet ystäväsi edessä haavoittuvainen, mutta samalla rohkea.

Jos hän on todella ystäväsi, hän lopettaa sinulle pahan tekemisen.

Oman totuutensa julkituominen ja puhuminen vaatii usein syvien pelkojen kohtaamista. Lapsena vanhempien toimesta laiminlyöty lapsi voi osoittaa valtavaa rohkeutta ottamalla asian puheeksi aikuisena. Se vaatii monien pelkojen kohtaamista ja voittamista. Minulle yksi suurin pelko on ollut toisen ihmisen päästäminen aidosti lähelle. Silloin joutuu kohtaamaan oman yksin jäämisen ja menettämisen pelon.

Omien syvimpien pelkojen voittaminen ja niistä puhuminen kasvattaa ihmisenä. Kun oman sielunsa nurkista poistaa sinne kertynyttä pölyä (pelkoa), tulee elosta kevyempää.

Oman totuutensa mukaan eläminen on myös sitä, että uskaltaa sanoa asioita, joista toiset eivät pidä tai, joita he eivät ehkä halua kuulla. Omien syvimpien pelkojen voittaminen vaatii usein kaikkein eniten rohkeutta. Se voi vaatia sellaisten askelien ottamista, joihin ei koskaan tiennyt pystyvänsä.

Ja kun niitä askelia ottaa, voi huomata, että jotain on sisällä kasvanut.

Rohkeus - elämän voima.

Kirjoittaja on Iisalmen Sanomien päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.