Toivoa etsivä löytää sitä yllättävistä paikoista

Toivon merkkejä tarvitaan tavallisessa arjessa, mutta myös koko ihmiskunnan historian tämänhetkisessä tilanteessa, kun maapallon saastuminen alkaa olla uhka ihmiselle.

Onko tavoiteltava tulevaisuus saavutettavissa teknologiaa voimakkaasti kehittämällä ja olisiko syytä kohdistaa odotukset siihen? Sähköautojen, akkujen ja kantorakettien kehittäjä Elon Musk haaveilee Marsin asuttamisesta, mutta tutkii myös rakettien käyttämistä kaupallisiin lentoihin maassa.

Tähdet ja avaruus -lehdessä pohdittiin kesäkuussa toisiin tähtijärjestelmiin suuntautuvan miehitetyn lennon järjestelyjä.

Lento kestäisi kehittyneelläkin teknologialla useita sukupolvia.

Strasbourgin astronominen observatorio on simuloinut vuosisatojen pituiselle avaruusmatkalle lähtevän miehistön minimikooksi 98 ihmistä, joista muodostuisi geneettisesti terve uudisasukasjoukko toiseen tähtijärjestelmään.

Avaruusaluksella täytyisi harjoittaa lisääntymiseen liittyvää tarkkaa sääntelyä, jonka tarkoituksena olisi pitää vajaan sadan ihmisen populaatio terveenä käytännöllisesti katsoen ikuisesti.

Simuloinnin tuloksella on käyttöä myös maapallolla, sillä se voi auttaa esimerkiksi ylläpitämään uhanalaisten eläinten terveyttä.

Tämän vuoden maaliskuussa kuollut maapallon tunnetuimpiin kuulunut tiedemies, fyysikko Stephen Hawking varoitti viimeisinä vuosinaan, että ihmiskunnalla on vain sata vuotta aikaa löytää uusi kotiplaneetta.

Hänen mukaansa uhkien määrä todennäköisesti kasvaa uusien teknologioiden ja tapojen myötä.

Hän on todennut myös, että katastrofin mahdollisuus maapallolla saattaa olla melko pieni, joskin se lisääntyy ajan mittaan.

Voi arvioida, että ennen muuta Hawking halusi havahduttaa ihmiskunnan turtumuksestaan muuttamaan ajatteluaan ja ponnistelemaan upean planeettamme puolesta.

Viime viikolla Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraana ollut kirjailija Riikka Pulkkinen kertoi liikuttuneensa syvästi samassa ohjelmassa muutamaa kuukautta aikaisemmin vierailleen tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan uskosta ihmiskuntaan.

Eniten kirjailijaa liikutti se, että Halava asetti toivon lapsiin. Hän sanoi, että meillä on kasvatettavana kultainen sukupolvi ja että kaikki maailman ongelmat ratkaistaan.

Pulkkinen sisällytti ohjelmanpätkän uusimpaan kirjaansa. Siinä ohjelman toimittaja (Mikko Kekäläinen) hämmentyy tulevaisuudentutkijan sanoista.

Asiantuntijoiden pessimismiin tottunut toimittaja hölmistyi, eikä osannut esittää uusia kysymyksiä, Pulkkinen kuvailee.

Mitä Halava siis sanoi? Hän sanoi, että jo 20?-?30 vuoden kuluttua elämme paremmassa ja mukavammassa maailmassa. Digitalisaatio ja nuoret sukupolvet tulevat ratkaisemaan maapallon kaikki suuret kysymykset. Maailman uhkakuvien ja pelkojen keskellä hän näkee edessä paremman maailman. Digitalisaatio mahdollistaa sen.

Tulevaisuudentutkijan usko nuoriin ikäluokkiin on vahva. Ratkaisuja voi odottaa etenkin Suomen kaltaisista maista, joissa on korkea sivistys- ja koulutustaso, teknologiamyönteisyyttä ja järjestelmät kunnossa.

Halava myös sanoi, että nämä ovat niitä kultaisia sukupolvia, jotka tulevat rakentamaan kaikki nämä ratkaisut.

Tällä tavalla esitettynä toivo elpyy ja elää.