Tuokoon kotihoidontuki meille lisää lapsia

Kolumni

Keskustelussa lasten kotihoidontuesta on jääty vanhoihin asetelmiin, joissa lapsia sentään jonkin verran syntyi Suomeen ja muihin väestöltään vanheneviin länsimaisiin maihin. Enää lapsia ei synny kohta lainkaan, kertovat viime aikojen tiedot ja ennusteet.

Tuntuu turhalta vääntö siitä, että lasten kotihoidontuki vaikuttaisi kielteisesti naisten työllisyyteen, kun lapsia ei pian ole.

Toki teoriassa kotihoidontuki heikentää naisten tasa-arvoa ja asemaa työmarkkinoilla, mutta ongelmaa voitaisiin lieventää myös kiinnittämällä huomiota sukupuolten palkkatasa-arvoon.

Kotihoidontukea hyödyntävät eniten kouluttamattomat naiset, joista moni muutoinkin saattaisi olla työttömänä. Niinpä koulutus ja yksilölliset väylät työelämään olisivat hyvä keino johdatella naiset työelämään.

Kotihoidontuen leikkaaminen ei ole lääke, eikä sen leikkaamista voi perustella järjestelmän hirmuisella kalleudella, sillä vanhempainpäivärahojen kustannukset ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan laskeneet 13 prosenttia vuodesta 2015. Vuonna 2018 kustannukset olivat 909 miljoonaa euroa.

Kustannusten supistuminen johtuu syntyvien lasten määrän laskusta.

THL:n mukaan korkeakoulutettujen äitien työllisyysaste on 88 prosenttia ja kouluttamattomien 36 prosenttia. Keksiasteen koulutuksen saaneista äideistä työssä on tilastojen mukaan 76 prosenttia.

Suomalaiset naiset synnyttävät keskimäärin 1,4 lasta, kun väestön uusiutumiseksi tarvittaisiin 2,1 lasta. Viime vuonna syntyi 47 577 lasta.

Kun ajatellaan, että tuo määrä jakaantuu vähän ajan päästä varhaiskasvatukseen, sitten alakouluun ja myöhemmin lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin, on opiskelijoista todella kova kilpailu.

Yhtä lailla työelämä kisaa tekijöistä. Kuinka moni ikäluokasta saadaan houkuteltua esimerkiksi teknologiateollisuuden palvelukseen, vanhustenhoivaan ja muihin työllistäviin ammatteihin.

Syntyisikö lapsia enemmän, jos kotihoidontuki olisikin ehdoiltaan nykyistä parempi? Tuskinpa vain se auttaisi yksistään. Koko ihmisen elinkaarelle tarvitaan kannustimia, että ihmiset eivät masennu, menetä elämänuskoaan ja jää pitkille sairauslomille, alkoholisoidu, aja pikkuautolla rekan alle tai erakoidu asuntoonsa.

Kotihoidontuki on tarpeen sen vuoksi, että perheet saavat järjestää elämänsä ja arkensa omista lähtökohdistaan käsin.

Nuorten perheiden pitää rauhassa saada sopeutua vauva-arkeen.

Samalla tavalla voisi ajatella myös yhteiskunnan tukimuodoista ja tulonsiirroista: ottakoot tai jättäkööt, muut eivät asiaan puutu.

Sen lisäksi ihmisille ei pitäisi jatkuvasti julistaa ilmastonmuutoksen tulikiveä tai keinoälyn ylivertaisuutta työntekijänä. Valitettavasti moni päättelee, että kohta ihmisillä ei enää ole mitään roolia.

Toivoakin pitää olla. Asioita tehdään se vuoksi, että se on oikein, eikä siksi, että siitä on hyötyä jollekin ryhmälle. Lapsille ja perhe-elämälle on oltava tässä yhteiskunnassa aikaa ja tilaa.

Lapset ovat tärkein, kallisarvoisin voimavaramme, jota on vaalittava ja jolla ei ole hintalappua, eikä alea. Kotihoidontuki on edelleen olemassa ja se on valinnanvapauden kannalta hyvä asia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.