Vedenjakajan reitistö voisi olla osa pyhiinvaellusreittiä

Euroopan suosituin pyhiinvaellusreitti on Ranskasta alkava ja Espanjassa Santiago de Compostelaan jatkuva Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti. Moni on kävellyt tuota reittiä joko muutaman päivän tai jopa viikkojen ajan ja moni haaveilee kävelevänsä.

Varmaan useiden muistissa on sekin, että kirjailija Jouko Tyyri kuoli tuolla pyhiinvaellusreitillä Ponferradassa vuonna 2001. Sekin lisäsi reitin tunnettuutta Suomessa.

Nyt on esillä, että Pieksämäen läpi kulkisi Turusta sisämaan kautta itärajalle suuntautuva Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti, jota jatkettaisiin omana hankkeenaan Novgorodiin saakka. Suomen hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus.

Vaellusreitti alkaa Norjan Trondheimistä ja kulkee jo tätä nykyä yhtenäisenä läpi Ruotsin.

Suomen reitti yhdistyisi Pohjoismaiden reitistöön ja osaksi eurooppalaista pyhiinvaellusreitistöä, joka on ollut olemassa jo keskiajalla.

Reitit tulivat myös Suomeen, jossa Rengon kirkkoa pidetään Santiagoon vievän Pyhän Jaakobin tien kaukaisimpana lähtöpisteenä.

Pohjolan tärkeitä pyhiinvaelluskohteita olivat keskiajalla nimenomaan Pyhän Olavin hauta Norjan Trondheimissä, silloisessa Nidarosissa, sekä Pyhän Birgitan hauta Vadstenassa Ruotsissa, muistuttavat Tuomas Heikkilä ja Liisa Suvikumpu kirjassaan Pyhimyksiä ja paanukattoja.

Hattulan Pyhän Ristin tunnettu pyhiinvaelluskirkko oli myös Suomessa tapahtuvan pyhiinvaelluksen kohde ja tärkeä paikka on ollut myös Suomen pääkirkko Turussa.

Historia on kerroksista, mistä on mukavana esimerkkinä se, että Santiagon tunnus, simpukankuori, on noussut jo vuosisatoja sitten yleiseksi pyhiinvaeltajan tunnusmerkiksi.

Moderniksi liikemerkikseen simpukankuoren on ottanut ylikansallinen öljy-yhtiö, joten simpukkalogo on ollut tuttu näky Euroopan tienvarsilla vuosisadasta toiseen.

Pyhiinvaellusreitin nivominen Vedenjakaja-reististöön olisi loistava asia niin Partaharjun toimintakeskukselle kuin Nikkarilalle, mutta myös koko kaupungille. Reitti toisi uusia mahdollisuuksia kehittää matkailutoimintaa.

Partaharjussa on jo olemassa pieni pyhiinvaellusreitti ja jotkut vedenjakajan polut ovat olleet käytössä muinaisajoista asti.

Pyhiinvaellusreitti palauttaisi reitit myös pitkiä matkoja vaeltavien käyttöön.

Luonnossa retkeileminen on yhä suositumpaa ja siitä näyttää olevan tulossa oikea megatrendi. Kirkolliset vaellukset ovat tulleet jälleen muotiin myös luterilaisten keskuudessa.

Kotiseudun historia kiinnostaa pyhiinvaelluksessa yhtä, toinen haluaa vaellukselta hartautta ja mielenrauhaa. Kävely sinänsä on meditatiivista.

Pyhiinvaellus - tai vaellus ilman uskonnollisia motiiveja - on tapa nähdä elämää ja ympäristöä uusin silmin, toisin kuin arjessa. Vanhoilla reiteillä voi pysähtyä, kerätä voimia sekä kokea rauhaa ja hiljaisuutta.

Tuhatluvulla elänyt viikinkikuningas Olavi (995-1030) on historiallinen henkilö.

Hän osallistui viikinkiretkille Ruotsiin ja Englantiin, otti kasteen Normandiassa ja pyrki juurruttamaan kristinuskon kotimaahansa Norjaan. Kristillisen hallitsijan ihannekuvana esitetty Olavi lienee ollut todellisuudessa vihattu, sillä hän teki käännytystyötä väkivalloin.