Vieläkö joku muistaa tuoreen käteisen tuoksun?

Kolumni

Paperitehtaan kanssa samassa kaupungissa asuneet tietävät sellutehtaan kitkeränpistävän ominaistuoksun. Paikalliset sanovat silloin nenäänsä nyrpistävälle ohikulkijalle, että se on kuule raha mikä siinä haisee. Ja tietyllä tavalla he ovat siinä myös oikeassa, ainakin välillisesti. Kaikenlaiset metsäteollisuuteen liittyvät hajut ja tuoksut merkitsevät työtä ja toimeentuloa ympäröivään yhteiskuntaan, eli sanalla sanoen rahaa.

Mutta kuinka moni vielä muistaa uusien seteleiden, eli tuoreen käteisen rahan tuoksun? Sehän on painomusteen ja setelipaperin yhdistelmä, ainakin uusien seteleiden osalta. Käytetyissä seteleissä puolestaan vastaan tulevat kaikki elämän hajut ja tuoksut.

Tämän päivän nuoret ovat syntymästään saakka tottuneet siihen, että raha on näkymätön maksuväline ja se on pääasiassa dataa ja numeroita näyttöruudulla. Itse olen jo sen verran elämää ja vuosikymmeniä nähnyt, että muistan vielä jollain tavalla ajan kun palkka maksettiin käteisellä. Rahat annettiin kirjekuoressa palkkapäivänä ja samassa kuoressa oli myös tilinauha, eli pitkulainen paperi, joka oli selvitys palkan perusteista.

Käteistä rahaa ei ole käytetty palkan maksamisessa enää vuosikymmeniin. Enää palkansaaja ei välttämättä saa edes tilinauhaa, koska se yleensä menee suoraan verkkopankkiin, ei enää palkansaajan postilaatikkoon.

Tulevaisuudessa rahan tuoksuun törmää entistä harvemmin, sillä käteisen käyttö vähenee jatkuvasti. Finanssijätti Nordean keväällä teettämän tutkimuksen mukaan jo neljännes suomalaisista käyttää maksamisessa kännykkää ja käteisen käyttö on yhä harvinaisempaa. Tutkimuksen mukaan mobiilimaksajista jopa 60 prosenttia käyttää maksutapaa säännöllisesti, eli ainakin muutaman kerran kuussa.

Lisäksi reilusti yli puolet niistä henkilöistä, jotka eivät ole vielä kokeilleet mobiilimaksamista ovat kiinnostuneita mobiilimaksamisesta ja he myös voisivat kokeilla sitä. Mobiilimaksamisen suosio kasvaa vauhdilla. Lähes puolet vastaajista uskookin, että älylaitteella maksaminen on viiden vuoden kuluttua on kaikista yleisin tapa maksaa ostokset.

Tutkimuksessa huomiota herättävä seikka on, että yli puolet vastaajista ilmoitti käyttävänsä käteistä rahaa vain harvoin tai ei juuri lainkaan. Vain neljä prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä käteistä rahaa kaikkiin tekemiinsä ostoksiin.

Samaan aikaan korttimaksamisen suosio lisääntyy jatkuvasti. Lähimaksaminen tekee niiden käyttämisestä entistä vaivattomampaa ja nopeampaa. Lähimaksamisen käytön uskotaan lisääntyvän kun korttien lähimaksuraja nousi huhtikuussa 50 euroon.

Tämä kaikki on vasta alkusoittoa maksutapojen muuttumisessa. Tulevaisuudessa maksaminen voi olla ihan jotain muuta kuin nykypäivänä. Maksualan muutokset koskevat kaikkia, niin asiakkaita, kauppiaita kuin pankkejakin.

Maksamisen on sanottu kuluttajan kannalta muuttuvan lähes näkymättömäksi. Jos maksaminen lähitulevaisuudessa siirtyykin entistä enemmän älylaitteisiin niin biometrisen tunnistamisen yleistymisen myötä maksuväline on ihminen itse. Kun maksajan kasvot voidaan tunnistaa algoritmilla, niin maksaminen tapahtuu ilman maksukorttia, älypuhelinta tai muuta yleistä maksuvälinettä.

Siihen suuntaan ollaan siis menossa. Mutta siihen mennessä ehtii vesi vaihtua Pieksäjärvessä vielä monta kertaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.