Voi hyvin ja tanssi!

Kolumni

Elämme ja hengitämme suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Valtio voi siis hyvin? Vai sinä? Aivoterveydestä, mindfullnesista ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista puhutaan paljon. Karkeasti ilmaistuna yksittäisen kansalaisen hyvinvointiin liittyy vahvasti murkina, huili, jumppa ja henkiset voimavarat.

Erityisesti liikunnan terveysvaikutuksia rummutetaan paljon ympärillämme. Viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kaikki liikunta hellii aivoja mutta yksi laji näyttää olevan ylitse muiden ja se on tanssi! Tuohon fantastiseen liikuntamuotoon jo vuosia sitten itse hurahtaneena en ihmettele tutkimustuloksia lainkaan. Loistavaa, että vihdoin tanssi saa tieteellistä tunnustusta!

On havaittu, että tanssiminen aktivoi syviä aivoalueita, jotka hallitsevat esimerkiksi tunteita, muistia ja sosiaalista vuorovaikutusta. Tanssiessamme yhdistyy monia hyvinvointiimme vaikuttavia tekijöitä, kuten liikunta, musiikki ja kosketus. Henkilökohtaisesti koen, että parhaimmillaan tanssi on ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja toimii vallan mainiosti jopa yhtenä terapiamuotona.

Tutkimuksissa on huomattu, että tanssi yhdistää aivojen eri osa-alueita toisiinsa ja tästä syystä sen on todettu kohentavan muun muassa muistia. Itse olen pienten lasten äitinä huomannut muistini olevan kuin palapeli, josta on palat jatkuvasti hukassa. Väitän, että tanssi on muistisairauksien ehkäisyssä vähintään yhtä mainio keino kuin esimerkiksi ristisanat tai sudokut.

Tanssi lievittää stressiä ja sitä myöten muun muassa unenlaatu paranee. Hyvä uni onkin hyvinvointimme yksi peruspilari, jonka horjuessa koko ruumiillinen ja sielullinen järjestelmämme huojuu mukana. Parhaimmillaan tanssiessa pääsee sukeltamaan käsittämättömään flow-tilaan, jossa arkisen elon kaikki murheet unohtuvat. Jo pelkästään hyvä musiikki saa hyvää mieltä tuottavat endorfiinit ihmisessä liikkeelle ja kun musiikkiin yhdistetään liike eli tanssi, ei koko kehon viiltäviltä onnentunteilta voi välttyä.

Henkisen energian lisäksi tanssiessa kehittyy tasapaino ja liikekoordinaatio, joista on etua erityisesti talven liukkailla kaduilla tallustellessamme. Tokihan tanssi parantaa myös fyysistä kuntoa, hengitystä ja koko kehon liikkuvuutta sekä parantaa ryhtiä.

Yhteiskunnassamme jatkuvasti kasvavaan vitsaukseen, yksinäisyyteen, tanssi on oiva apu. Tanssiessamme pääsemme sosiaaliseen kanssakäymiseen, olemme lähellä toista ihmistä, otamme katsekontaktia ja hymyillen teemme yhteistyötä. Tanssiparin energian ja ihon lämmön tuntee vielä pitkään tanssin jälkeen.

Jokainen meistä on saanut tanssinlahjan jo syntyessämme. Jo lapsetkin sen taitavat, oma jälkikasvuni hytkyi musiikin tahtiin jo ennen kävelemään oppimista. Tanssi on musiikin ja liikkeen avioliitto eikä kukaan voi tanssia väärin. Jopa kahdella vasemmalla jalalla voi tanssia ja nauttia siitä. Mitä enemmän tanssit, sitä nautinnollisemmaksi ja helpommaksi se käy.

Minä elän ja hengitän, koska tanssin ja tanssin, koska elän ja hengitän. Ajelen pitkiäkin matkoja tanssin perässä ja iltaisin ennen nukahtamista haaveilen hymyhuulilla tanssimatkasta Kuubaan. Unelmoimisen ohessa yritän herättää pieksämäkeläisiä tanssinmaailmaan järjestämällä paikkakunnalle tanssikursseja. Haasteena on ollut varsinkin nuorien houkutteleminen mukaan. Kerran ääneen asiasta puhuessani eräs pitkän linjan tanssikonkari herra tuumasi: ”ehkä nykyään pääsee lähelle muutenkin?”

Kirjoittaja on Nuorkauppakamari ry:n jäsen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.