Vuodenajat piristävät, mutta ikuinen marraskuu masentaa

Kolumni

Koko kesän shortseihin pukeutuvat tapaavat sanoa, että kesä katsotaan kalenterista, eikä ikkunasta. Tammikuista maisemaa silmäillessä ei oikein enää tiedä mitä ajatella. Jos tässä pitäisi kalenterista katsoa, niin parhaillaan elettäisiin keskellä sydäntalvea, jossa pakkaset paukkuvat ja sudet ulvovat hengityksen höyrytessä huurteisen erämaan keskellä. Lunta olisi liki metrin verran ja ensimmäiset kevätauringon säteet olisivat kirkkaana päivänä niin häikäiseviä, että silmiä saisi siristää kunnolla. Sellaista siis pitäisi olla.

Mutta nyt on ihan jotain muuta. Ei auta kalenteriin katsominen. Ikkunan takana on jatkunut jo viikkotolkulla ikuinen marraskuu, joka on täynnä märkää ja pimeää lohduttomuutta. Eikä muutosta ole luvassa, ainakaan ihan lähipäivinä.

Luonto kaipaa jo lunta ja pakkasta. Ihmiset myös, tai ainakin jotkut. Henkilökohtaisesti lukeudun sellaisten joukkoon.

Tutkimustieto ei lupaa asiaan ainakaan helpotusta tulevaisuudessa. Tuoreiden tietojen mukaan ilmastonmuutos pidentää termisiä kesiä ja lyhentää talvia. International Journal of Climatology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan terminen kesä pidentyy Suomessa lähivuosikymmeninä arviolta 4–5 päivää vuosikymmenessä. Vastaavasti terminen talvi lyhentyy Pohjois-Suomessa noin viidellä päivällä, Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksällä päivällä kymmenessä vuodessa.

Samalla terminen kevät ja syksy pidentyvät etelässä jonkin verran. Pohjoisessa välivuodenaikojen pituudet säilyvät suunnilleen entisellään. Suomen ilmastovyöhykkeellä terminen kesä on se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta. Termisen talven aikana keskilämpötilat vastaavasti ovat pakkasen puolella.

Tulosten perusteella on todennäköistä, että tämän vuosisadan puolivälin paikkeilla lounaisimmassa Suomessa terminen talvi jäisi tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi. Eli märkää pimeyttä olisi luvassa sinne päin Suomea selvästi nykyistä enemmän.

Samaan aikaan hyvin pitkiä, eli yli 20 vuorokautta keskiarvoa pidempiä kesiä esiintyisi noin kahtena vuonna kolmesta. Aikaisten keväiden todennäköisyys on tutkimuksen mukaan samaa luokkaa.

Käytännössä kaikki tämä tarkoittaa, että suomalainen luonto ja koko elämänmeno tulevat kokemaan melkoisia muutoksia. Ne muistojen kultaamat kunnon vanhan ajan talvet alkavat olla jo menneen talven lumia.

Vuodenaikojen muutoksilla on monenlaisia vaikutuksia, jotka näkyvät jo nyt. Esimerkiksi juuri pesintäänsä aloittavat saimaannorpat ovat ihmeissään kun niille ei ole tarjolla perinteisiä pesäkinoksia Saimalla. Eikä kyllä ole juuri jäätäkään. Metsäteollisuudessa talvihakkuut jäävät tekemättä kun raskaat koneet eivät pääse kohteisiin.

Hiihtoladut on tehtävä tykkilumella, joka ainakin jossain päin Suomea maksaa peräti 10 000 euroa kilometriä kohti. Pieksämäelläkin Suur-Savon piirinmestaruushiihdot joudutaan siirtämään helmikuun loppuun huonon lumitilanteen vuoksi.

Toppavaatteita myyvillä on tukalat paikat, eikä kauppa luista sen paremmin suksipuolella. Moottorikelkkoja enemmän kysyntää on kohta vesijeteillä.

Totta on sekin, että jo viikon kuluttua kaikki voi olla toisin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.