Eksoten alijäämäkiista maksatetaan henkilöstöllä

Etelä-Karjalan kunnat ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymä (Eksote) kiistelevät vuoden 2018 talousarvion alijäämän perusteista. Eksoten talousarvion alijäämä kasvaa vuoden edetessä ja tällä hetkellä arviot liikkuvat 14-15 miljoonan välillä. Kunnat syyttävät Eksotea huonosta taloudenhoidosta ja Eksote katsoo kuntien laittavan liian vähän rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihinsa.

Imatra on myynyt sote-kiinteistöjä kansainväliselle yritykselle. Lappeenranta, Ruokolahti, Savitaipale ja Luumäki suunnittelevat samansuuntaisia toimenpiteitä palveluiden järjestämisvastuun jäädessä Eksotelle. Kuntien kiinteistökannan korjausvelka on kasvanut vuosien varrella korjausinvestointien puutteen vuoksi, joka on aiheuttanut kiinteistöissä rakenteiden rapautumista ja sisäilmaongelmia.

Kansainväliset sosiaali- ja terveyspalveluyritykset ovat haukkana paikalla antamassa kiinteistöistä ostotarjouksia ja kuntien kamreerit hierovat käsiään korjaus- ja investointitarpeen siirtämisestä yrityksille. Eksote vastaa kuntien toimiin ulkoistamalla ikäihmisten palvelu- ja tehostettujen palveluyksiköiden toimintoja kansainvälisille yrityksille.

Mielenkiintoiseksi asian tekee palveluja tuottavan henkilöstön unohtaminen koko prosessista. Eksote tarjoaa ikäihmisille palveluseteleitä ja henkilökohtaisia budjetteja valinnan vapaudella perustellen.

Sopii vain kysyä, mitä valinnanvapautta palvelusetelit ja henkilökohtainen budjetti tuovat ikäihmiselle? Kiinteistöt myydään kansainväliselle yritykselle, Eksote tarjoaa palveluseteliä, jolla ikäihminen valitsee Eksoten, Attendon, Terveystalon tai jonkin muun palvelutuottajan sote- palvelut.

Voiko todella käydä niin, että useamman palvelutuottajan ammattihenkilöstö käy samassa palvelutalossa eri asiakkaita hoitamassa?

Tämäkö on sitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannussäästöä?

On joka tapauksessa huomioitava, ettei asiakkaan tarvitse hyväksyä palveluseteliä, vaan julkisen palvelutuottajan tulee viimekädessä tuottaa palvelut ikäihmiselle. Eksoten perussopimuksen mukaan kuntien velvollisuus on järjestää tarvittavat tilat paikallisesti järjestettävien palvelujen tuottamiseen ja vuokrattava ne Eksoten käyttöön.

Miten kunnat aikovat noudattaa Eksoten perussopimusta?

Investoimalla vai vuokraamalla tilat?

Kansainväliset yritykset väittävät yksityisen sosiaalialan työehtosopimuksen alempien kustannusten antavan heille etulyöntiaseman kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen verrattuna. Todellisuudessa hoivayritykset soveltavat säännöllisesti yksityisen alan työehtosopimuksen palkkaryhmien alarajoja. Kenen kukkarosta tullaan leikkaamaan hoivayritysten voitot? Henkilöstön arvatenkin. Eksoten toimintatapaa palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin käyttöön voidaan myös arvioida työnantajavastuun kautta. Toimintatapa ei anna Eksotessa työskentelevälle hoivahenkilöstölle minkäänlaista turvaa tulevaisuuteen. Palveluseteleiden käyttöönotossa ei sovelleta työsopimuslain mukaista liikkeenluovutusta, joten työntekijä joutuu "orjamarkkinoille" turvatakseen tulevaisuutensa. Eksoten oman arvion mukaan ensivaiheessa palveluiden ulkoistaminen koskee 300 henkilöä, joiden tulevaisuus tulee olemaan "huutolaisen" asemassa. Asiaa läheltä seuranneena tulee mieleen, missä on poliittisten päättäjien vastuu kuntalaisten palveluista ja omasta henkilöstöstään.