Eriarvoisuutta piti vähentää, ei kasvattaa

Hallituksella on 31 kärkihanketta, kuten "Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta" ja "Nopeutetaan siirtymistä työelämään". Jälkimmäisen toteutukseen kuuluu korkeakoulujen valintakoemenettelyn uudistaminen. Viimeistään vuonna 2020 valtaosa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan todistusten perusteella.

Ensisijainen tavoite on nopeuttaa opintojen aloittamista. Pääsykokeisiin pänttääminen heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen jäisi pois. Tarve osallistua valmennuskursseillekin vähenisi oleellisesti.

Mitä näyttää tapahtuvan? Kun lukiossa menestymisen merkitys kasvaa, valmennuskurssit siirtyvät lukioon. Nuorten stressi ei vähene vaan aikaistuu: jo 15-16-vuotiaana pitää tietää, mitä valita ja mihin satsata, jotta pääsy jatko-opintoihin varmistuu. Lukiolaisen pitää myös pystyä keskittymään täysipainoisesti koulunkäyntiin.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa puhutaan päivittäin kouluun liittyvistä suorituspaineista, ahdistuksesta ja pelosta, ettei osaa tai jaksa ja putoaa pois pärjääjien joukosta.

Yhteydenotoista kuuluu myös, että nuoret käyvät kouluaan hyvin erilaisissa tilanteissa. Osa huolehtii koulutyönsä ohella sisaruksistaan tai kantaa myös vanhempiensa kuormia: mielenterveys ja -päihdeongelmia, työuupumusta tai vakavia fyysisiä sairauksia. Osaa kuormittaa perheen köyhyys. Joidenkin on ollut pakko muuttaa yksin opiskelupaikkakunnalle asumaan. Joillakin itsenäistyminen ja oman identiteetin löytäminen on haastava ja lähes kaikki voimat vievä vaihe.

Valintakoeuudistus suosii niitä, joiden nuoruusiän kehitys on tasaista ja kouluun nähden oikea-aikaista ja joilla ei ole esimerkiksi perheeseen liittyviä kuormitustekijöitä.

Kärkihankkeiden tavoitteet ja toimenpiteet tuntuvat lyövän toisiaan poskelle, sillä opiskelijavalintojen uudistus ei ainakaan lisää nuorten hyvinvointia eikä vähennä eriarvoisuutta.

Alaikäinen tarvitsee vanhempiensa tukea valintoja tehdessään ja korkeakoulutetuilla on siihen hyvät lähtökohdat. Hyvätuloisilla perheillä on myös mahdollisuus ostaa lapsen menestymisen tueksi valmennusta. Heikommista lähtökohdista tulevilta voi huonon lukiomenestyksen vuoksi jäädä yliopisto kokonaan haaveeksi tai se on ainakin reippaasti pidemmän polun päässä.

Kuten lasten kehityksen ja -psykiatrian asiantuntijat 9.8. Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipiteessään vetosivat: nuoret tarvitsevat kasvurauhaa ja aikaa kypsyä.

Opintojen aloittamisen helpottaminen on tärkeä tavoite, mutta se pitäisi pystyä toteuttamaan tasa-arvoisesti ja ilman mielenterveysongelmiksi kasautuvaa stressiä.