Onko massiivisen kokoinen liikuntahalli realismia?

Pieksämäki tarvitsee liikuntahallin, mutta onko uusi massiivisen kokoinen liikuntahalli realismia? Kirjoituksessa mainitut luvut ovat kaupungin ilmoittamia lukuja.

Kaupunginvaltuuston 2.7.2018 hyväksymän liikuntahallin vuokrakustannukset ovat 290?000 euroa vuodessa, joka maksetaan WasaGroupille. Pieksämäkeläiset maksavat 12 vuoden aikana 3?480?000 euroa liikuntahallin käytöstä.

Miten kaupunki rahoittaa vuosittain 290 000 euron vuokrakulut? Lisäksi on viiden vuoden optio, mikä antaa jatkossa mahdollisuuden 1 450 000 euron sopimukseen. Pieksämäkeläiset ovat maksaneet 17 vuotta aikana vuokraa liikuntahallista 4 930 000 euroa. Lisänä indeksikorotukset. Sopimus on järjetön. Liikuntahalli ei ole 17 vuoden jälkeenkään kuntalaisten oma. Suunnitelmia ei ole tehty kun optiot on käytetty. Vt. kaupunginjohtajalta on kysytty : "Mitä tehdään kun viiden vuoden optiotkin on käytetty". Hän vastaa: "mietitään sitä sitten".

Mietitäänkö 17 vuoden päästä? WasaGroup ilmoitti "ellei rahoitusta, ei liikuntahallia". Mikä oli kiireen syy? Liikuntahallihan voidaan purkaa, käytölle voidaan asettaa uusi hinta tai halli voi vaihtaa omistajaa, joka nostaa vuokrahintoja? WasaGroup voi ottaa liikuntahallin muuhun tarvitsemaansa käyttöön. Johtaako tämä tulevaisuudessa Pieksämäen ja WasaGroupin väliseen kilpailutoimintaan? Pääkäyttäjinä ovat Pieksämäen oppilaitoksia yläaste ja lukio. Alueella sijaitsee muitakin oppilaitoksia. Mitkä ovat näiden oppilaitosten käyttäjämäärät? Mikä on todellinen alakoulujen käyttäjämäärä? Voidaanko tehdä 17 vuotta sitova päätös ilman todellisia käyttäjämäärälukuja?

Syksyllä ja keväällä voi liikuntatunteja toteuttaa ulkona. Talvet ovat lämmenneet ja sää on ollut lähes koko vuoden ulkoliikuntaan sopiva. Ulkona voi harrastaa muuan muassa pesä- ja jalkapalloa. Talviulkoilulajeja ovat muun muassa hiihto ja luistelu. Osa kuntalaisista on toivonut mahdollisuutta keilailuun. Keilaaminen on mahdollista uudessa liikuntahallissa, jos kustannukset sen sallivat. Pieksämäen kaupunki ei voi laskea tulosta urheiluseurojen varaan. Valtuuston puheenjohtaja on esittänyt, että määrärahojen loppuessa kaupungilta voi anoa lisärahoitusta. Saako lisärahoitusta? Tämä ei ole tasapuolista, koska osa seuroista jää tuen ulkopuolelle. Ulkopuolisten joukkoryntäystä Pieksämäen tapahtumiin ei ole tapahtunut. Ei voida rakennuttaa usean tuhannen neliön liikuntahallia olettamusten varaan. Yksittäisen liikuntahallin tuntivuokrahinnan määräytyminen on ihmetyttänyt. Tuntivuokrahinta on minimissään 50 euroa. Miksi liikuntahallin vuosikulut 290?000 euroa suhteutettuna todelliseen käyttäjämäärään on noin 150 euroa tunnissa? Mikä on summien välinen harmaa alue? Omakotitalon vuokraaja sai viranhaltijalta irtisanomisilmoituksen 29.5.2018. Irtisanomisilmoituksen syynä oli talon purku. Omakotitalo sijaitsee kaupungin kiinteistössä. Liikuntahallin rakennuspäätös tehtiin 2.7.2018. Tekninen lautakunta kokoontui 26.5.2018, jolloin ei käsitelty irtisanotun kiinteistön purkamista. Kenen päätöksellä kiinteistö puretaan?

Kuntalaisia on ihmetyttänyt entisen urheilutalon kohtalo. Urheilutalo on suojeltu rakennus ja kaavoitettu vuonna 2017. Sen saniteettitilat remontoitiin 200?000 eurolla. Kuntoarvio ei kuvaa todellista kuntoa, mistään asiasta ei ole todellista varmuutta. Ratkaisuna on kaupungin rakennuttama liikuntahalli kuntalasten tarpeita vastaavaksi. Huomioiden liikuntahallin kerrospinta-alan ja väestön kehityksen. Kaupunki rahoittaa liikuntahallin tase- tai leasinglainalla. Kaupunki hallinnoi liikuntahallia ja huolehtii vapaiden liikuntahallivuorojen markkinoinnista sekä kiinteistön kehittämisestä. Pieksämäellä olisi oma liikuntahalli ilman vuokrasuhdetta ulkopuoliseen investoijaan ja operaattoriin. Vaikutukset näkyisivät työllistymisessä. Vaihtoehtona olisi se, että operaattori huolehtii vapaiden liikuntahallivuorojen markkinoinnista ja koordinoinnista.

Demokratia ja avoin kunnallinen päätöksenteko näyttävät oleva kirosanoja. Asioita on pyritty salailemaan. Piirit pienet pyörivät tietoisina asioista ja suunnitelmat etenevät selän takana. 10.10.2017 kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti, että se kannattaa liikuntatilan rakentamista ja sitoutuu ostamaan liikuntahallin päiväkäyttöä noin. 25?000 euron edestä vuosittain tietyin ehdoin. Hallin suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä hallin käyttäjien kanssa. Järjestöille ja yhdistyksille hallin käyttö tulee olla riittävän edullista. Suunnittelua ei ole tapahtunut keskeisen lautakunnan kanssa, suunnittelu on tehty virkahenkilöjohtoisesti. Tyyli ei valitettavasti ole muuttunut. On monenlaisia päättäjiä. On myös sellaisia, joita kutsutaan takinkääntäjiksi.

Olisiko aika ottaa Pieksämäelläkin käyttöön avoin yhteistyössä tapahtuva kuntademokratia ja sen myötä kuntalaiset mukaan jo suunnitteluvaiheessa? Kuntalaiset eivät päätöksenteossa kuulu kulisseihin. Uusi liikuntahalli tulee kuntalaisille ja he ovat oleellisia henkilöitä hallia suunniteltaessa.

Uusimmat

Mielipidekirjoitukset

Quo vadis, kansankirkko?

Vastaus kuntalainen Jorma Karjalaiselle

Syksyinen muistokirjoitus

Runo

Saahan sitä toivoa

Olen huoleton huolestunut

Kristallihelmet

Tekstarit

Lukijan kuva

Vaillinaiset kappaleet tähdistössä