Onko materialismi nykyisin suosituin uskontomme?

Materialismi näyttää olevan nykyisin suosituin uskontomme, josta etsitään sisältöä ja merkittävyyttä elämään. On kuin ihmiset loisivat muodin perässä orjallisesti liikkuessaan itselleen keinon priorisoida kadottamaansa mahdollisuutta muuttaa radikaalisti toteutettua elämänmuutosta.

Sen vuoksi luomme omasta mielestämme hyvän elämän mittapuut haalimalla pinnallista ja ylenpalttista tavaran paljoutta. Siispä, ovatko ihmiset nykyisin sen vuoksi mainonnan orjia?

Tämä tuntuu nykyisin olevan globaali ilmiö. Ovatko ihmiset sen vuoksi nykyisin pyrkineet pääsemään irti essentialismista? Pelkään pahoin, että ihmiset ovat siinä kauttaaltaan epäonnistuneet. Näyttää päinvastoin siltä, että mitä enemmän ihmisillä on maallista omaisuutta, sitä tyhjemmältä heidän oma elämänsä tuntuu näyttävän.

Ehkä siksi antiikin suurin kreikkalainen filosofi Sokrates totesi, että " Tunne itsesi". Tämä priorisoitu ajatus on kuulema jo tieteellisesti todettu. Mutta minä en usko täydellisesti, että meitä ympäröivä ympäristö ei pystyisi manipuloimaan ihmisiä kaikin mahdollisin mainonnan keinoin.

Me länsimaiset ihmiset olemme korostaneet olemassa olomme sisällöksi maallista viisautta, koska ihmiset nykyisin ovat riippuvaisia aineellisesta hyvinvoinnista, jonka avulla pyrimme rakentamaan itsellemme mieluisan hyvinvoinnin. Sillä me olemme kompromissien myötä rakentaneet yhteisvoimin teollistuneen ja kaupungistuneen hyvinvointiyhteiskunnan, joka talouskasvun ja elämänlaadun erilaisten mittarien mukaan on ollut yksi maailman edistyksellisimmistä asioista. Sillä nykyisin ihminen pystyy päättelemään hyvin rationaalisesti mikä on tarkoitettu eliminoitavaksi tai purettavaksi joutava näennäiskysymys.

Vai onko ongelmamme siinä, että emme sittenkään ole oppineet käyttämään runsaasta tiedon ja sivistyksen määrästä huolimatta itsellemme välttämättömäksi käynyttä psykologista ongelmanratkaisua. Se on hyvin aiheellinen kysymys siksi, että koko länsimainen kulttuurimme rakentuu aineellisen vaurauden arvostuksen varaan.

Voiko ihminen siis voida hyvin ja olla samalla vauras? Jos voi, niin minkälainen ihminen kestää rikkautta ilman että se pilaa hänen elämänsä? ( ks. Tommy Hellsten Saat sen mistä luovut sekä Ilkka Niiniluoto Hyvän elämän filosofiaa että myös Pentti Linkola Voisiko elämä voittaa ja millä ehdoilla).

Teknologian kehitys haastaa perinteiset tavat ymmärtää ihmistä ja hänen persoonallista identiteettiään. Samalla ihmisten vastuu itsestään ja tulevista sukupolvista kärjistyy.

Toisaalta moderni yhteiskuntajärjestelmä luo muodin perässä orjallisesti liikkuville ihmisille paremmat puitteet toteuttaa omaa näkemystään häntä ympäröivien suurten kysymyksien edessä. Silloinkin kun aiheena on ihmisestä riippumaton todellisuus, ja kun jokin uusi liike tai asia muuttuu instituutioksi.

Toisaalta se menettää kokonaan tai osittain merkityksensä jos pelkästään ajattelemme rationaalisesti mitä mainonnan välityksellä alun perin meille yritettiin manipuloida. Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska rationaalisesti käyttäytyä ihminen yrittää jatkuvasti luoda itselleen muodinmukaista identiteettiä.

Siksi meillä jokaisella pitäisi olla samanlaiset mahdollisuudet luoda itselleen rationaalisesti mainontaan liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.