Työperäistä maahanmuuttoa ei pidä lisätä

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 200 000 työtöntä, 120 000 piilotyötöntä ja 420 000 osa-aikatyötä tekevää, joista osa tekee vapaaehtoisesti osa-aikatyötä. Piilotyöttömäksi lasketaan esimerkiksi opiskelun, sairauden tai lastenhoidon johdosta työnhakija, joka ei ole etsinyt töitä viimeisen neljän viikon aikana.

Avoimia työpaikkoja Suomessa on noin 50 000 (Tilastokeskus), joista puolet osa- tai määräaikaisia eli suomalaista työvoimaa on käytettävissä lähes 10 kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

Osittain ongelma työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamisessa on työn vaativuuteen ja raskauteen nähden huonot työolot sekä 1400 - 1800 euron kuukausipalkka. Näihin muun muassa siivouksen, kiinteistöhoidon, kuljetuksen, tehdastyön, rakennuksen, hoidon sekä kaupan- ja ravintolapalveluiden työtehtäviin työnantajat haluavat lisää työperäistä maahanmuuttoa, etenkin Venäjältä, Virosta, Aasiasta, Afrikasta ja Lähi-idästä.

Iso joukko työperäisistä maahanmuuttajista tai Suomessa työssäkäyvistä ei osaa eikä uskalla vaatia asianmukaisia työoloja, työehtosopimuksen mukaista peruspalkkaa, ylityö-, ilta- ja pyhälisiä tai lomapäiviä. Osa työnantajista käyttää työperäisiä maahanmuuttajia hyväkseen ja vääristää hintakilpailua.

Jos Suomessa arvostettaisiin yhteiskuntaa pyörittäviä työntekijöitä ja työstä maksettaisiin kohtuullista Suomen elintasoa vastaavaa palkkaa, jolla pystyy maksamaan Suomen oloihin liittyvät asumis-, kulkuyhteys-, vaate- ja ruokakustannukset sekä lastenhoidon, niin avoimena olevia työpaikkoja olisi vähemmän.

Hyvällä perhepolitiikalla voidaan parantaa syntyvyyttä ja vähentää työperäisen maahanmuuton tarvetta.

Lisäksi koulutukseen kohdistetut miljardin euron leikkaukset pitäisi perua, aikuisten uudelleen kouluttautumisen mahdollisuuksia tulisi parantaa ja työvoimasta kärsiviin asiantuntijatehtäviin kouluttaa lisää työntekijöitä.