Koronakevät vauhditti luomuviljelyä

Eteläsavolaiset maatilat ovat havainneet luomuviljelyn hyvät puolet ja ne ovat vakavissaan pohtimassa myös mahdollisuutta tuottamiensa raaka-aineiden jatkojalostukseen. Osittain innostus liittyy koronavirusepidemiaan, joka antoi potkua kehittää tuotantoa.

Kuluttajat havahtuivat korona-aikana miettimään huoltovarmuutta ja kotimaisen ruuan osuutta siinä. Viesti viljelijöille oli positiivinen kotimaisuuden ja lähiruuan arvostuksen viesti. Heidän tekemänsä työ tuli uuteen valoon kriisikevään aikana.

Maakunta teki harppauksen luomutuotannon suuntaan, sillä keväällä luomutuotantojärjestelmään siirtyi hyvä joukko uusia kasvinviljelytiloja. Jo aiemmin luomutiloina toimineilla tiloilla tapahtui sukupolvenvaihdoksia.

Koko Etelä-Savo sijoittuu kolmen parhaan maakunnan joukkoon luomutuotannossa. Sen edellä ovat lähimaakunnat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Osaamista voidaan alueella yhdessä kehittää ja tietoa jakaa.

Luomuajattelu on siirtynyt myös metsätalouteen, jossa luomusertifiointi on lisääntynyt.

Luomuviljelyä on Suomessa vauhdittanut myös kaurabuumi. Vuonna 2019 luomukauraa viljeltiin peräti 66 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yli puolet luomuviljasadosta on kauraa ja valtaosa luomukaurasta menee vientiin. Jatkojalostuksen kehittäminen Suomessa on sitä taustaa vasten kannatettava kehityssuunta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.