Noin 4500 maskia viikossa – korona-arki rullaa Pieksämäen kotihoidossa jo rutiinilla

Kotihoidon lähihoitaja Anu Suhonen kurvaa autollaan aamuseitsemältä ensimmäisen asiakkaan pihaan. Hän sujauttaa kertakäyttöisen maskin paikalleen ennen kuin soittaa ovikelloa.

– Osa asiakkaista herää jo aamuviideltä. Heidän luo mennään ensin, jotta aamu-uniset saavat nukkua pidempään, Suhonen kertoo.

Kotihoidon perustyötä ei voi tehdä etänä koronapandemian keskellä. Asiakkaat tarvitsevat apua aamutoimiin, pesuihin, ruokailuihin ja lääkkeiden ottoon kuten ennenkin. Tärkeää on suojata työntekijät ja asiakkaat niin, että tauti ei leviä.

Aamulla hoitajat aloittavat vuoronsa kotihoidon toimistolta, josta haetaan asiakkaiden avaimet, työpuhelimet, maskit ja kuivauspapereita käsien pesuun. Lisäksi mukaan otetaan asiakkaille meneviä lääketäydennyksiä tai muita tavaroita.

Töihin tuloa on porrastettu niin, että kaikki eivät aloita vuoroa samaan aikaan.

– Kun asiakkaille saadaan sähkölukot, pystymme menemään suoraan aamulla asiakkaan luo tai lähtemään iltapäivällä suoraan kotiin viimeisestä paikasta eli toimistolla käyminen vähenee, Suhonen pohtii.

Pandemia-arki on saatu pyörimään Pieksämäen kotihoidossa sujuvasti alkuhaasteiden jälkeen.

– Alussa ohjeet olivat ristiriitaisia, ja suojia ei ollut saatavilla. Joka puolella Suomea oli sama tilanne, kotihoidon esimies Eija Tikkanen sanoo.

Nyt kertakäyttömaskien tilaukset rullaavat, ja kankaisiakin maskeja on tilattu varastoon, jos toimitukset jostain syystä menisivät jumiin.

– Kotihoidossa menee 650 maskia päivässä eli noin 4500 viikossa. Ja tämä on vielä pientä isoihin kaupunkeihin verrattuna.

Vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista työntekijöistä on koottu koronaryhmä, joka käy tartunnan saaneiden asiakkaiden luona. Toistaiseksi tartuntoja ei ole vielä ollut.

– Koronaryhmälle on täydelliset suojavarusteet, jotka muistuttavat avaruuspukua. Ilmoittauduin ryhmään, kun ei ole enää pieniä lapsia kotona, Suhonen sanoo.

Vähän aikaa sitten Anu Suhonen sai illalla puhelun työpaikalta. Hänen asiakkaallaan epäiltiin koronatartuntaa ja viesti oli selvä: töihin ei saa tulla ennen kuin asiakkaan näytteet on testattu. Karanteenia kesti kaksi päivää ennen kuin testitulokset tulivat ja epäily osoittautui vääräksi.

– Törötin mökissä ja mietin, missä kaikissa paikoissa olen käynyt. Olisi hirveää, jos itse veisin taudin johonkin ja sairastuttaisin 93-vuotiaan asiakkaan omalla toiminnallani.

Yhden työvuoron aikana Suhonen tapaa yhteensä noin 8 asiakasta. Joidenkin luona käydään useamman kerran eli käyntejä kodeissa kertyy vuoron aikana noin 13–14.

‒ Käsien pesuun kiinnitän nykyisin paljon enemmän huomiota asiakaskäyntien välissä. Eli korona on tuonut jotain hyvääkin.

Raskainta hoitajalle on ihmisten yksinäisyys, joka korostuu pandemiaoloissa. Kun omaiset eivät koronasuositusten vuoksi saa käydä ikäihmisten luona, kotihoidon työntekijät saattavat olla asiakkaiden ainoita ihmiskontakteja. Yksin jääminen näkyy psyykkisinä oireina ja levottomuutena.

– Osa muistamattomista pelkää, kun menemme maski päällä sisälle. Ja huonokuuloiset eivät kuule maskin takaa. Välillä pitää kirjoittaa lapulle, mitä asiaa on, Suhonen sanoo.

Kun koronarajoituksia aletaan purkaa, Pieksämäen kotihoidossa on tarkoitus lisätä iltapäiviin ulkoilua ja jumppia, jotka ovat pandemian myötä jääneet vähemmälle.

– Olimme jo hyvässä vauhdissa kuntoutuksen ja virkistystoiminnan osalta. Tähän haluamme panostaa jatkossa heti kun se on mahdollista, Tikkanen summaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.