Pyhä Olavi lähtee seikkailemaan Vedenjaka-reitistölle

Voisiko Vedenjakaja-reitistö olla tulevaisuudessa osa Suomen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreittiä ja miten se hyödyttäisi Pieksämäkeä? Tätä pohdittiin tiistaina Partaharjussa, jossa järjestettiin asiasta keskustelu- ja ideointitilaisuus.

Pyhän Olavin mannerreitti -hankkeesta paikalla oli kertomassa suunnittelija Sami Tantarimäki. Arkkitehti ja tiedetoimittaja Aaro Söderlund valotti Pyhän Olavin elämää, kulttia ja merkitystä sekä vaellusreitistön syntyä. Asko Hankilanoja luotasi tiiviisti Pieksämäen historiaa, ja Vedenjakaja-reitistön markkinointihanketta vetävä Markus Sjöberg esitteli virtuaalisen Pyhän Olavin seikkailuita, jotka tapahtuvat Pieksämäellä.

Tantarimäen mukaan vastaavia tilaisuuksia on järjestetty kahdeksan eri puolilla pyhiinvaellusreitin matkaa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöä pitkin voi kulkea Novgorodista Trondheimiin.

– Hankkeella on rahaa 200 000 euroa eli meillä on vähän pelireittejä, joilla asiaa saadaan rummutettua. Reitti on tarinaan perustuva vähän keksitty reitti, jossa kirkot ja Olavinlinna muodostavat rungon.

Pyhän Olavin mannerreitti -hanke alkoi syyskuussa 2017. Turun yliopiston Brahea-keskuksen koordinoiman kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on luoda Suomeen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti, joka kulkee itärajalta sisämaan kautta Turkuun.

– Pyrimme ruokkimaan kysyntää maailmalla, jossa pyhiinvaellus on suurempaa touhua kuin meillä Suomessa. Kotimaassa pyhiinvaelluksen tematiikan markkinointi on haastavampaa, mutta kiinnostusta on ja yritämme herättää sitä lisää.

Pyhä Olavi on todellinen historian henkilö: viikinki, kuningas ja pyhimys. Pieksämäellä häntä aiotaan hyödyntää Vedenjakaja-reitistöllä lisätyn todellisuuden avulla.

– Pyhä Olavi tarjoaa tarinan, johon tarttua, ja sitä matkailussa tarvitaan, Tantarimäki kertoo.

Söderlundin mukaan Pyhän Olavin suosio perustuu historiallisen henkilön ristiriitaisuuksiin.

– Hän oli hirveä viikinki ja pyhimys. Pyhä Olavi on kiehtonut suomalaisia, norjalaisia, tanskalaisia, ruotsalaisia, englantilaisia ja saksalaisia. Hän on vihoviimeinen ihminen, josta voisi tulla pyhimys, mutta se hänestä tuli. Se tarkoittaa sitä, että meillä kaikilla muillakin syntisillä on sentään jonkinlainen toivo, jos hänelläkin, Söderlund pohtii.

Pyhä Olavi syntyi noin tuhat vuotta Jeesuksen jälkeen ja myös kuoli noin tuhat vuotta Jeesuksen jälkeen.

– Hänestä tulikin jonkinlainen pohjolan varajeesus, Söderlund sanoo.

Hyvällä tarinalla voidaan höystää todellisuutta, ja tätä aiotaan hyödyntää myös Vedenjakaja-reitistöllä.

Nyt lisätyn todellisuuden seikkailuun voi tutustua ja kokeilla sitä myös käytännössä Ladun majan läheisyydessä älypuhelimella. Kokeiluvaiheessa olevaa vuorovaikutteista videota pääsee toistamaan Vedenjakaja-reitistön verkkosivuilla kohdassa Pyhä Olavi.

– Ensimmäiset testaajat pääsivät kokeilemaan sitä tiistaina. Kierros kestää noin tunnin, ja siinä on pieniä tehtäviä. Kohtausta on kiinnostavaa katsoa luonnossa paikan päällä, sillä se reagoi puhelimen liikkeisiin, Sjöberg kertoo.

Hän luonnehtii lisättyä todellisuutta ikkunana toiseen todellisuuteen.

– Nyt luomme ikkunan menneisyyteen, ja sen kautta pystymme näyttämään Pyhän Olavin seikkailun, joka on jäänyt pois saagasta.

Juoni on yksinkertainen: eksynyt viikinkikuningas etsii Pieksämäellä kadonnutta laivaansa. Vuorovaikutteinen seikkailu eteen, kun sitä seuraava ratkaisee matkalle ripoteltuja arvoituksia.

– Lisätty todellisuus eroaa virtuaalitodellisuudesta siten, että ihminen viedään paikkaan ja olemassa olevan todellisuuden päälle lisätään yksi uusi kerros, Sjöberg kertoo.

Tarinan kohtaukset on kuvannut Sjöberg ja näyttelijöinä ovat Lauri Sinkkonen viikinkikuninkaana ja Jari Kauppinen savolaisena. Videot hauskuttavat mutta niissä on myös tietoa.

– Tarinan avulla pystymme luomaan linkin Suomen Pyhän Olavin pyyhinvaellusreittiin, Sjöberg toteaa.

Tarkoitus on kerätä kokemuksia siitä, miten ihmiset ottavat lisätyn todellisuuden kierroksen vastaan.

– Jos vastaanotto on hyvä, meillä on mahdollisuudet rakentaa Vedenjakaja-reitistölle ensi kesänä kokonaisvaltainen seikkailu, jonka tarina kestää useamman päivän, Sjöberg suunnittelee.

Uusimmat

Pieksämäki

Valkohäntäpeurat käyvät ranta-asukkaiden ruokavieraina Pieksämäellä: "Viime vuonna ei kaura kelvannut, mutta nyt kelpaa"

Sote-alan soveltuvuuskoe käytössä jo tämän kevään yhteishaussa

Katso kuvat Pieksämäen lukion wanhojen tansseista

Aamuja nolla! – Ilo irti unohtumattomasta päivästä

Tänään on penkkaripäivä – katso kuvia tästä

Poloneesi kruunaa penkkarit Pieksämäellä, abeilla on aamuja nolla!

Abien riemua Pieksämäen urheilutalossa

Voisiko luontopolku toimia taidegalleriana? Pieksämäellä tehdään ympäristötaideteos Vedenjakaja-reitistölle

Kaksoset ovat myös toistensa parhaita ystäviä – En voisi kuvitellakaan elämää ilman häntä

Big Wheels haluaa lopultakin tietää, onko harrastaja-ajoneuvotapahtumalle paikkaa Hiekanpäässä