Autoilijat: Jäiset ja uraiset tiet vaativat parempaa talvikunnossapitoa

Maanteiden talvikunnossapito on saanut tänä talvena paljon moitteita Savossa. Esimerkiksi Siilinjärven Kehvon koulun rehtori Jyrki Jääskeläinen on huolissaan koulun oppilaiden ja henkilökunnan liikenneturvallisuudesta. Liukkaus ja tien urat ovat nyt ongelmina.

– Monet isommat oppilaat tulevat kouluun pyörällä tai kävellen. Kun tie aurataan vain ajoväylältä, tie kapenee ja väistämismahdollisuudet tien reunoille vähenevät, hän sanoi torstaina.

Rehtori arvioi, että kunnossapito on heikentynyt parin viime talven aikana.

– Huonompaan suuntaan on menty. Kynnys lähteä auraamaan tietä on noussut, hän sanoo.

Koulun ravitsemistyöntekijä Satu Näykki huomauttaa, että hiekkaa laitetaan vain vähän.

Koulutaksia ajavalla Lari Hartikaisella ei ole isoja moitteita.

– Uria on ollut, mutta kyllä tiellä on pysytty, hän toteaa.

Kehvon koulun pihalla autoaan käynnistävä Risto Svensk on myös kiinnittänyt huomiota maantien uriin.

Lähistöllä asuva Pauli Hiltunen on ollut melko tyytyväinen kunnossapitoon.

– Tietä voisi aurata leveämmin, hän kuitenkin huomauttaa.

Linja-autonkuljettaja Seppo Vainio Lempyyltä ajaa koululaiskyytejä. Hän nostaisi koululinjojen hoitoluokitusta ykkös- tai kakkosluokkaan.

– Itä-Karttulan teillä on paljon ongelmia. Esimerkiksi Suonenjoen ja Karttulan välillä, hän sanoo.

– Kun aurataan, terä pitäisi laskea kulumisen uhallakin ja aurata lumi kokonaan, hän neuvoo.

Pohjois-Savon ely-keskuksen kunnossapitopäällikkö Vesa Partanen kertoo, että talvihoitoluokkien laatuvaatimuksia ei ole heikennetty viime vuosina eikä alennettu tiekohtaisia hoitoluokkia.

– Ongelmakeleillä toimet kouluaikoina on ajoitettava aamulla ennen kello seitsemää ja iltapäivällä ennen kello yhtä. Pelkästään koulureittien vuoksi talvihoitoluokkia ei ole nostettu.

– Ely-keskus tarkastaa laatua pistokokein, lisäksi laatua tarkkaillaan ostopalveluin. Tarkastuksissa ei ole havaittu viime vuosina muutoksia hoitotasossa eikä vaaditun laadun alituksia, hän korostaa.

 Pohjois-Savon maanteiden kunnossapito hoidetaan nykyisin kuudella kestoltaan viisivuotisilla alueurakoilla. Alueurakat sisältävät keskimäärin noin tuhat kilometriä maantietä ja kilpailutus tehdään porrastetusti.

– Meillä on kuusi alueurakkaa: Kiuruvesi, Iisalmi, Pielavesi, Nilsiä, Suonenjoki ja Kuopio. Kuopiossa ja Nilsiässä pääurakoitsijana on Savon Kuljetus, muissa kohteissa Destia, Partanen kertoo.

Kunnossapidon rahoitus perustuu kilpailutuksen perusteella tehtyihin urakkasopimuksiin.

– Kilpailu on ollut kireää ja sitä on lisännyt toimijoiden määrän kasvu, joka tosin on vieläkin aika vähäinen. Koko valtakunnan tasolla vuoden 2016 kilpailukierroksella oli kilpailussa 13 alueurakkaa ja niihin saatiin keskimäärin 3,6 hyväksyttyä tarjousta, Partanen sanoo.

– Valtakunnallisen tilaston mukaan indeksillä korjattu hintataso on laskenut vuodesta 2003 ja lähtenyt nousuun 2011. Vuonna 2016 indeksillä korjattu hintataso palautui vuosien 2004 – 2006 hintatasolle. Kunnossapitoon tarvittava rahoitus on ollut likimain samalla tasolla vuodesta 2012 ja vuodesta 2015 lievässä nousussa, hän selvittää.

Elyn liikenneturvallisuusasiantuntija Kyllikki Komulainen kertoo, että turmatilastojen mukaan talvikunnossapidossa ei ole liikenneturvallisuusongelmia.

– Emme ole saaneet palautetta koulukyytien turvallisuudesta. Jos saamme palautetta huonosta kunnossapidosta, palautteet käsitellään ely-keskuksessa. Jos puutteita hoidossa havaitaan, ne korjataan.

Maanteiden talvihoitoluokat pohjautuvat pääosin liikennemääriin. Pohjois-Savossa maanteitä on 6 000 kilometriä. Talvihoitoluokat jakaantuvat: Is 2,4 prosenttia teistä, I 4,3 prosenttia, Ib 9,6 prosenttia, II 25,4 prosenttia, III 58,3 prosenttia.

Alueurakat on kilpailutettu Liikenneviraston toimintalinjojen ja laatuvaatimusten perusteella, eikä niihin ole tullut viime vuosina muutoksia. Alueurakoissa urakoitsija vastaa laadusta, dokumentoinnista ja raportoinnista tilaajalle, ely-keskukselle.