Ensimmäiset tutkimustulokset järvien mikromuoveista – Kallaveden määrät samaa suuruusluokkaa kuin Itämerellä

Kallaveden isompien mikromuovien määrät ovat samaa suuruusluokkaa kuin mitä on havaittu Itämerellä. Pienempien partikkeleiden osalta pitoisuudet ovat tähän verrattuna jopa satakertaisia.

Asia selviää Itä-Suome yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen tekemän Kallaveden mikoromuovitutkimuksen ensimmäisistä tuloksista, joita on tarkoitus esitellä tarkemmin kansainvälisessä konferenssissa Helsingissä tänään ja huomenna.

– Tulosten perusteella Kallavedessä on mikromuovia, ja sen konsentraatiot vaihtelevat eri näytteenottopaikkojen välillä siten, että urbaanien alueiden läheisyys näyttää nostavan mikromuovien määrää pintavedessä. Löydetyt mikromuovit ovat yleisesti käytössä olevia muovilaatuja, kertoo Itä-Suomen yliopiston dosentti Arto Koistinen.

Pientä muoviakaikkein eniten

Tutkimuksessa näytteenottopaikoiksi valittiin Kallavedellä alueita, joilla sijaitsee tunnetusti mikromuoveja ympäristöön kuljettavia lähteitä. Tällaisia ovat moottoritie (Kallansillat), teollisuusalue (Sorsasalo), jätevedenpuhdistamon purkuputki (Lehtoniemi) sekä vesistöön kulkeutuvat hulevedet Savilahdessa, Kuopion satamassa ja pienvenesatamissa. Vertailunäytteiksi kerättiin pintavesinäytteitä myös järven selältä.

Tuloksista nähtiin, että mitä tiheämpää suodatinta käytettiin näytteenotossa, sitä enemmän näytteessä oli mikromuovipartikkeleita. Kaikissa pumppaamalla suodatetuissa pintavesinäytteissä nähtiin mikromuovien määrän nousu, kun suodattimen hiukkaskoko pieneni. Eniten mikromuovihiukkasia oli 20 mikrometrin kokoluokassa. Näin pieniä mikromuovihiukkasia havaittiin erityisesti jätevedenpuhdistamon purkuputken läheisyydessä ja lumenkaatopaikan läheisyydessä.

"Tehokkaita toimia tarvitaan koko maailmassa"

Tutkijoiden käyttämät mikromuovien näytteenkeräys-, näytteenkäsittely- ja analyysimenetelmät vaihtelevat paljon, maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna. Nyt meneillään olevassa tutkimuksessa kehitetään ja vertaillaan myös mikromuovien tutkimusmenetelmiä, sillä standardisoituja tutkimusmenetelmiä ei ole vielä olemassa.   

– Tehokkaita toimia ja päätöksiä muoviroskien, sekä mikromuovisasteen torjumiseksi tai hidastamiseksi tarvitaan koko maailmassa. Tällaisia keinoja ovat muun muassa jätehuollon kehittäminen ja muovien kierrättäminen, muovimateriaalien kestävä käyttö, eli käytön järkeistäminen, kertakäyttöastioiden ja primääristen mikromuovien käytön kieltäminen. Toimenpiteitä tarvitaan myös ympäristöön kulkeutuvan muoviroskan ja mikromuovien määrän vähentämiseksi, Koistinen toteaa.