Esitys yllätti Savossa: Näin leikkaukset keskitetään

Kuopion yliopistollinen sairaala KYS keskittyy muun muassa neurotieteisiin ja kohdennettuihin syöpähoitoihin yliopistosairaaloiden valtakunnallisessa työnjaossa. Iisalmen ja Varkauden sairaaloiden vaativampi leikkaustoiminta loppuu uudistuksessa, jos poliittinen päätös vahvistaa ehdotukset. Leikkaukset keskitetään Suomessa päivystyspaikkoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaamat selvitykset sairaaloiden erikoisalojen työnjaon uudistamisesta ovat valmiit. Selvityksen tehneet huippulääkärit luovuttivat keskiviikkona raporttinsa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk.).

Raportit koskevat ortopedian ja traumatologian, syöpäkirurgian, eräiden konservatiivisten alojen ja suun terveydenhuollon työnjakoa.

Tavoitteena on, että kaikissa hoitavissa yksiköissä on riittävästi osaamista päivystysaikana ja kiireettömässä hoidossa. Osaamisen kokoaminen lisää potilasturvallisuutta ja laatua.

Tekoniveliä leikataan noin 50 sairaalassa, ja uusintaleikkauksia noin 30 sairaalassa. Lonkan ja polven ja olkapään tekonivelleikkaukset halutaan keskittää laajan päivystyksen sairaaloihin. Niitä voidaan leikata myös maakuntien keskussairaaloissa. Potilasmäärä- ja muut laatukriteerit on täytettävä.

Kuopion yliopistosairaalan johtajaylilääkäri Jorma Penttinen kertoo, että Iisalmessa ja Varkaudessa leikkauksia rajoittavat jo päivystysasetukset, joiden tarkoitus on parantaa hoitoa ja säästää.

– Sairaaloissa tehdään pienempää kirurgiaa paikallispuudutuksessa. Haavoja voidaan ommella ja ottaa esimerkiksi vanhuksia vuodehoitoon tilanteissa, jossa ei ole erikoissairaanhoidon tarvetta. Perusterveydenhuollon päivystys jatkuu poikkeusluvan jälkeenkin Iisalmessa ja Varkaudessa, Penttinen sanoi keskiviikkona.

Terveystalo on Varkauden kaupungin erikoissairaanhoidon kumppani. Penttinen ei usko, että yksityinenkään leikkaustoiminta voisi jatkua, jos leikattavien potilaiden määrä jää pieneksi.

Esimerkiksi tekonivelkirurgiaa tekeviltä yksiköiltä vaadittaisiin, että ne tekevät vähintään 600 lonkan ja polven tekonivelleikkausta vuosittain.

Varkauden sosiaali- ja terveysjohtaja Seppo Lehto arvioi, että proteesileikkauksia on parisataa Varkaudessa.

– Meillä yksi lääkäri tekee sen 200 ja laatu on huippuluokkaa. Pitäisikin verrata yhden lääkärin tekemiä leikkauksia eikä koko usean lääkärin tiimin tekemiä. Laatu ei tule yksikön kokonaismäärästä. On maakunnan etu, jos on useampi paikka, jossa leikataan, Lehto sanoo.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän toimitusjohtaja Leila Pekkanen kertoo, että tavoitteena on säilyttää Iisalmessa kevyempi päiväkirurgia.

– Ymmärrämme, että vaativammat leikkaukset joudutaan keskittämään.

Viiteen yliopistosairaalaan, Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun, keskitettäisiin muun muassa keuhkosyövän, peräsuolisyövän, haimasyövän ja robottiavusteinen eturauhassyövän leikkaaminen. Suuri osa keuhkosyövistä leikataan yliopistosairaaloissa ja eturauhassyövistä noin 80 prosenttia.

– Suomessa ei ole viiteenkään yliopistosairaalaan riittävästi erityisosaajia. Täsmentävissä asetuksissa määritellään yliopistollisten sairaaloiden painopistealueet. Lopullisia virityksiä työnjaosta ei vielä kuitenkaan ole vaan keskittyminen täsmentyy kevään aikana, hän sanoo.

Penttisen mukaan päätösvaltaa on raporteissa annettu enemmän alueellisille syöpäkeskuksille verrattuna viime syksyn selvityksiin.

– Yliopistosairaaloiden ympärille tulevat alueelliset syöpäkeskukset. Sädehoidon suunnitelma tehdään Kuopiossa, mutta toteutus voi olla Joensuussa tai Jyväskylässä, hän sanoo.

KYSin palveluyksikön johtaja Hannu Miettinen tuntee hyvin ortopedian ja tekonivelkirurgian tilanteen, koska hän on ollut asiassa selvityshenkilönä. Kolmasosa KYSin leikkauksista liittyy tuki- ja liikuntaelimiin.

– Ellei laki sitä kiellä, leikkauksia voi jatkaa Iisalmessa ja Varkaudessa sote-uudistuksen voimaan tullessa. Toisaalta jos raja on 600 tekonivelleikkausta, siihen ei yllä yksikään aluesairaala. Pienempi sairaala voi leikkaustuloksiltaan parempi kuin isompi, hän huomauttaa.