Etelä-Savo pohtii Kekkoslandian paluuta

Etelä-Savo on hahmottanut neljä mahdollista tulevaisuudenkuvaa, joihin maakunnan on syytä varautua. Laajalla toimijajoukolla toteutettu skenaariotyö on pohjana, kun tänä vuonna rakennetaan uutta maakuntastrategiaa.

Samalla on koottu lista tulevaisuuden suunnasta riippumatta välttämättömiä toimia.

Skenaarioiden ristiakseleiksi valittiin resurssien saatavuus ja kansainvälinen verkostoituminen.

– Se ei todellakaan ollut itsestään selvää, sitä mietittiin isolla porukalla, kertoo aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Maailmanpolitiikan sulkeutuneisuus tai avoimuus on Koskisen mukaan etenkin Venäjän takia Etelä-Savolle hyvin ratkaisevaa. Resurssien niukkuus taas on tärkeää tiettyjen luonnonvarojen käytön kannalta.

Ensimmäinen skenaario on avoimen, mutta resurssipulasta kärsivän maailman Alueiden Suomi uudessa maailmanjärjestyksessä. Siinä oletetaan Venäjän avautuneen, mutta ilmastonmuutoksen ja resurssipulan kiristäneen lainsäädäntöä ja verotusta. Suomessa pidetään tässä mallissa kynsin hampain kiinni aluepolitiikasta ja hyvinvointiyhteiskunnasta.

Kakkosmallissa EU sulkeutuu ja tiivistyy "hiekkalaatikoksi". EU:n ja Venäjän vastakkainasettelu voimistuu. Suuret yritykset hyödyntävät tehokkaasti Suomen raaka-ainevaroja. EU:n määräysvallan voimistuessa Suomen metsien erityisasemaa ei voida puolustaa.

Vaihtoehto kolme on Kekkoslandia 2.0, jossa kansallisvaltiot sulkeutuvat epävarmassa tilanteessa. Euroopan talous romahtaa, EU heikentyy ja euroalue hajoaa. Markka palaa ja taantuma syvenee.

Suomi luopuu pakotteista ja lisää kahdenvälistä kauppaa Venäjän kanssa. Heikko talouskehitys kaventaa hyvinvointivaltiota ja lisää keskittymistä.

Neljäs skenaario on Digiheimojen maailma, jossa teknologiakehitys muuttaa voimakkaasti yhteiskunnan ja yksilöiden toimintaa.

Kaikissa skenaarioissa on uhkia ja mahdollisuuksia. Yksikään niistä tuskin toteutuu puhtaana. Maakuntaliitto saa myös työkaluja niiden toteutumisen seurantaan.