Finnpulp: Kymmenen kertaa enemmän jätevettä kuin kaupungista

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilainen laskee, että Finnpulpin sellutehdas laskisi lähes kymmenen kertaa enemmän jätevettä kuin Kuopion kaupungin jätevedenpuhdistamo.

– Puhdistuksen lopputulos olisi samaa luokkaa.

Vesistöjä rehevöittävää fosforia tulisi 35 kiloa ja typpeä 350 kiloa vuorokaudessa.

Orgaaniset aineet puolestaan aiheuttavat happikatoa.

– Siksi järvien happikadon määrää valvotaan.

Sellun valkaisun kehittyminen on vähentänyt AOX-kuormitusta.

– Modernista sellutehtaasta näitä orgaanisia halogeeneja tulee vähemmän kuin mikä on mittaustarkkuus. Käytännössä niitä ei tule.

Tehtaasta pääsisi Talvivaaran kaivoksen tapaan natriumsulfaattiakin, mitä hän ei pidä ongelmana.

– Se on yksi maailman tyypillisimpiä aineita. Sitä laitetaan ruokaankin.

Päästörajat asetetaan ympäristöluvassa.

– Siinä pitää miettiä lisäkuormituksen vaikutus esimerkiksi kaloihin.

Päästöjen kuutiomäärää Vakkilainen pitää suurena.

– Metsäteollisuuden tyypilliset haitta-alueet ovat lähellä purkupaikkaa.

Hän sanoo luottavansa lupaviranomaisiin.

– Heillä on näistä pitkä kokemus. Rajat määräävät, kuinka isot puhdistamot rakennetaan. Se vaikuttaa kokonaiskustannuksiin.

Vakkilainen arvelee, että tehdas kuormittaisi vesistöä vähemmän kuin pienet sellutehtaat.

– Yli 20 vuotta sitten jätevesiä syntyi 200–300 kuutiota sellutonnia kohti.

Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö Timo Jouttijärven mukaan arvioidut päästöt erittäin hyvällä tasolla.

– Puhdistuslaitteistot ovat parasta tekniikkaa. Jos purkuputken paikka siirrettäisiin Hietasalon vedenottamon ohi, tarvitaan uusi ympäristövaikutusten arviointi.

Jätevedet olisivat alle 10 prosenttia siitä määrästä, mitä tulee Iisalmen reitin ja Koillis-Savon suunnasta. Lopuksi kaikki päästöt päätyvät rehevöittämään Itämerta.

Vakkilainen ja Jouttijärvi pitävät suljetun kierron rakentamista mahdottomana Finnpulpin tehtaaseen.