Harrastajat pelastivat rautatieaseman Pieksämäellä

Petri P. Pentikäinen nojautuu eteenpäin Pieksämäen Venetmäen rautatieaseman kolhiintuneella puutuolilla.

- Rautatieharrastajatkin valittavat paljon vanhojen rakennusten kohtaloa. Mutta itsekin voi tehdä jotakin, ottaa vastuuta vanhan säilyttämisestä. Ei voi odottaa, että yhteiskunta sen tekee, perustelee Pentikäinen aseman ostoa museoksi.

Lajissaan ainutlaatuinen museohanke on neljän intohimoisen rautatieharrastajan voimanponnistus.

Pentikäisen lisäksi jyväskyläis-helsinkiläisiin ostajiin kuuluvat Jouni Hytönen, Samuli Rinne ja Hanno Jussila. Venetmäki on tuttu jo lapsuudesta junan ikkunan takaa.

- Tämä on yksi uusi vaihe elämässä, kun on siirtynyt asioiden ihailusta niitten tekemiseen, Pentikäinen pohtii.

- Tänne on hieno tulla, kun asuu Helsingissä. On mahtavaa, kun kuulee illalla taivaanvuohen äänen ja kun pelloilta kantautuu kaihoisaa kurkien huutoa.

Junien kulku käy yöviihteestä

Aseman edestä kulkee kulkee vuorokaudessa viisitoista junaa kumpaankin suuntaan. Melu on melkoinen.

- Muita se saattaisi häiritä, mutta ei meitä, Petri P. Pentikäinen naurahtaa.

- Yölläkin on mukava katsella mielenkiintoisia junakohtauksia.

Porukka tiesi ennakkoon, että junasuorittaja lähtee Venetmäestä vuonna 2007. Rataosa oli tulossa kauko-ohjaukseen.

Oli oiva tilaisuus pelastaa 90 vuotta täyttävä rakennus museoksi.

Asema tontteineen siirtyi nelikon omistukseen tuoreeltaan ja suhteellisen hyväkuntoisena. Hinta ei ollut "kovin montaa tonnia".

- Sanoin ohjausalueen päällikölle Raija Karkkoselle, että eivät veisi mitään junasuorittajan huoneesta.

- Hän noudatti pyyntöä tinkimättömästi. Esineistö on niillä sijoillaan, joille se jäi junasuorittajan poistuessa 15.5.2007, Pentikäinen kertoo.

Lue aiheesta lisää sunnuntain Savon Sanomista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.