Hassan oli lähdössä tapaamaan tyttöystävänsä vanhempia, sitten soitti poliisi – "Antakaa hänen jäädä", vetoavat läheiset Kuopiossa

Juhannusviikolla Hassan Nuri sai puhelinsoiton, jota hän oli pelännyt. Hänet kutsuttiin poliisilaitokselle kotikaupungissaan Kuopiossa.

Nuri vietti vapaapäivää kihlattunsa Iina Ihosen kanssa. Pari oli lähdössä Ihosen vanhempien luo toiselle paikkakunnalle, matkaliput oli ostettu.

Reissu jäi tekemättä. Tuntia myöhemmin Nuri oli poliisilaitoksella ja sai kuulla, että hänet otetaan heti säilöön. Sitä ennen hän saisi hakea tavaransa kotoaan.

– Se tuntui raskaalta, vaikka siihen oltiin valmistauduttu. Kyseessä on ihminen, jonka kanssa olen tottunut elämään päivittäin, Ihonen kuvailee.

Säilöönoton perusteena karkotus

Hassan Nuri tuli Suomeen turvapaikanhakijana 2015. Afganistanilaisen henkilötodistuksen mukaan hän oli 16-vuotias, mutta Maahanmuuttoviraston (Migri) selvityksen mukaan hän oli täyttänyt 18. Ikämääritys tehtiin hampaista ja ranneluusta. Nuri pitää tulosta virheellisenä.

Migri ei uskonut Nurin väitteitä, joiden mukaan hän on kotimaassaan vaarassa joutua shiiataustaisten sukulaistensa vainoamaksi. Nuri itse on sunnimuslimi.

Hänen hakemuksensa hylättiin, samoin päätöksestä tehty valitus. Valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei myönnetty.

Säilöönoton perusteena oli maasta karkotus ja se, että Nuri saattaisi paeta Suomesta ennen kuin hänet palautettaisiin kotimaahansa.

Samana iltapäivänä Nuri kuljetettiin poliisiautossa Metsälän säilöönottoyksikköön Helsinkiin. Siellä hän ilmoitti jättävänsä uuden turvapaikkahakemuksen.

Uusintahakemuksen takia Nurin käännytystä lykättiin ja hänet siirrettiin toiseen säilöönottokeskukseen Joutsenoon. Siellä hän on ollut nyt kuukauden – lain mukaan säilöönottoa voidaan jatkaa käräjäoikeuden päätöksellä 12 kuukauteen asti.

Tukijoiden mukaan oikeusturvaa on loukattu

Nurin tukijoiden mielestä hänen oikeusturvaansa on loukattu. Tukijoihin lukeutuvat esimerkiksi vihreiden varakansanedustaja Harri Auvinen ja kuopiolainen ravintoloitsija, joka on ollut Nurin työnantaja runsaan vuoden ajan. Työ on osa-aikaista.

Heidän mukaansa Nurin ensimmäinen turvapaikkapuhuttelu jäi pintapuoliseksi. Nuoren ikänsä ja traumaattisten kokemustensa takia hän ei osannut kertoa taustoistaan kattavasti. Koska Nuri katsottiin täysi-ikäiseksi, hän ei saanut puhutteluun avustajaa. Migri ei kommentoi yksittäistapauksia.

Uusintahakemuksessaan Nuri kertoo jääneensä lapsena orvoksi ja joutuneensa Afganistanissa pedofilian uhriksi. Hän vetoaa myös nykyisiin olosuhteisiinsa: hänellä on Kuopiossa puoliso, työpaikka ja keskeneräiset ammattiopinnot.

– Valituksissa on tuotu esille oikeusturvaa loukanneet toimet, mutta päätöksiä perustellaan ensimmäisen puhuttelun sisällöillä. Se on kuitenkin toteutettu hakijan oikeusturvan vastaisesti, sanoo kuopiolainen Anja Oksanen, joka majoitti Nuria kolmen vuoden ajan.

"Tämä paikka on kuin vankila"

Nuri vastaa puhelimeensa Joutsenon säilöönottokeskuksessa. Hän on juuri saanut tietää, että myös hänen uusintahakemuksensa on hylätty. Hän valittaa päätöksestä.

– Tämä paikka on kuin vankila. En saa nukutuksi, eikä ole mitään tekemistä. Istun vain yksin huoneessani.

Migrin linjauksen mukaan Afganistaniin voidaan palauttaa turvapaikanhakijoita. Pakkopalautukset olivat viime vuonna katkolla, kun YK:n pakolaisasiain valtuutetun toimisto UNHCR julkisti omat linjauksensa Afganistanin turvallisuustilanteesta.

Nuri hakee nyt oleskeluoikeutta työntekoa varten ja selvittää, voiko hän jättää hakemuksen myös perhesiteen perusteella. Migri edellyttää vähintään kaksi vuotta jatkunutta suhdetta "avioliitonomaisessa suhteessa". Nuri ja Ihonen kihlautuivat viime vuoden lopulla.

Nuri sanoo, ettei hänellä ole kotimaassaan paikkaa, mihin mennä.

– Pahinta on se, että olen neljä vuotta yrittänyt opiskella kieltä ja ammattia ja löytänyt Suomesta työpaikan ja läheisiä. Kaikki se tuntuu nyt turhalta.

Selvitys

Alkuvaiheen puhutteluissa puutteita

Sisäministeriö julkaisi kesäkuun lopulla riippumattoman selvityksen, joka sisälsi 21 suositusta turvapaikkaprosessin kehittämiseksi.

Selvityksessä korostetaan tutkinnan alkuvaihetta. Turvapaikanhakijat jäävät usein ilman oikeudellista neuvontaa ja joutuvat puhutteluun ilman tarkempaa ymmärrystä prosessista tai siihen valmistautumista.

Oikeusavustajien taso on vaihteleva, eivätkä he aina osallistu puhutteluun, osittain siksi, ettei siitä makseta palkkiota. Myös tulkkien ja Migrin puhuttelijoiden osaaminen on vaihtelevaa.

Selvityksessä ehdotetaan lain lieventämistä niin, että avustajan läsnäoloon ei edellytettäisi erityisen painavia syitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Savo

Hanna Helaste on Jämsän uusi kaupunginjohtaja

Poika ei käynyt kuukausiin koulua – Käräjäoikeus tuomitsi isän sakkoihin

Maakuntahallitus tyrmistyi Luken Halola-aikeista

Päihtynyt alaikäinen poika kolaroi mopolla – ei edes suojakypärää päässä

Oikaisu juttuun Savilahden kampuksesta

Kuopion riviera: Ovitehtaan toiminta voi jatkua vielä vuosikymmeniä – Tulitikkutehtaan piippu suojellaan

Thomas Cookin konkurssi iski epävarmuuden talven lentoihin Kuopiosta Kanarialle – "Virallista peruutusinfoa niistä ei vielä ole"

Henkilöauton kuljettaja paahtoi 154 kilometrin tuntinopeutta Kuopion moottoritiellä

Tänään on Kuolleiden lasten muistopäivä – kuinka nämä neljä vanhempaa selvisivät pahimmasta mahdollisesta uutisesta, jonka voi saada?

Junaliikennettä häirinnyt vika on korjattu

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.