Iisalmen rakastettu tanssiope saa voimaa halauksista

Musiikki lakkaa. Monta pientä jalkaparia alkaa töpötellä Iisalmen nuorisotalon lattialla. Päivi Herdille tullaan osoittamaan hellyyttä joka suunnasta.

– Hei, anna hali! eräs pieni poika huudahtaa.

– Minullekin, ennen kuin lähdetään! joku komppaa.

Tanssiohjaajan rinnassa läikähtää. Aivan kuten satoja kertoja ennenkin.

Päivi Herd on onnistunut luomaan itsestään Ylä-Savon tanssipiireissä käsitteen. Tai sellainen hänestä on ainakin tullut – halusipa nainen sitä tai ei.

Yli 30 vuotta Herd on ollut nuorisoseura Nuori Iisalmen pääohjaaja. Pesti vie aikaa, mutta ei silti ole täysipäiväinen.

– Päivisin olen perhepäivähoitaja, mutta jos joku kysyy, sanon olevani tanssiohjaaja. Tanssi on suuri osa elämääni, Herd kuvailee.

Herdin synnyinkodissa jalalla pantiin koreasti usein. Pikku-Päivi imi paljon vaikutteita äidiltään, jolle tanssiminen ja laulujen rallattelu oli tärkeää.

Lopulta tyttö alkoi haaveilla ballerinan urasta. Polkua sen ääreen ei Iisalmesta löytynyt.

– Balettia täällä ei pystynyt harrastamaan, mutta kansantanssia kyllä. Helkatytöissä aloitin, ja sille tielle jäin, Herd muistelee.

1970-luvun Ylä-Savossa kansantanssiharrastus oli voimissaan. Lapsia ja nuoria riitti, eikä heidän vapaa-ajastaan käyty yhtä kovaa kilpailua kuin nykyään.

Tänä päivänä kansantanssi liikuttaa Iisalmessa hieman yli sataa harrastajaa. Heistä suurin osa on lapsia ja nuoria.

– Lapsi- ja vauvaryhmien suosio on kasvanut. Nuorille tämä ei kuitenkaan tunnu olevan enää se kaikkein kovin juttu.

Yleinen mielikuva suomalaisesta kansantanssista on Herdin mukaan virheellinen. Moni maallikko luulee, että kyse on edelleen samanlaisesta tepsutuksesta kuin sata vuotta sitten.

– Se ei pidä ollenkaan paikkaansa. Kansanperinnekin elää, Herd sanoo.

– Aikoinaan kansantanssi tarkoitti erillisiä, yksittäisiä tanhuja, joita esitettiin sikermissä. Tänä päivänä liikekieli luodaan pitkälti musiikin ja perusaskelikon pohjalta, pitkän linjan ohjaaja alkaa selvittää.

Herdin nuoruudessa tämän päivän tanhuamista olisi hyvinkin saatettu katsoa kieroon. 2010-luvun kansantanssissa ei ole kangistuttu kaavoihin, vaan vaikutteita ja ideoita haetaan myös muista taidemuodoista.

Fyysisestikin kansantanssi voi vaatia nykyään paljon. Herd toivoo, että etenkin nuoret hoksaisivat lajin monipuolisuuden.

– Varsinkaan tietyn ikäisille pojille kansantanssi ei ole kauhean trendikäs harrastus, Herd harmittelee.

– Kun nuori sanoo harrastavansa kansantanssia, hänelle ihmetellään, että "ai jaa, sinäkö humppaat?". Vanhat käsitykset elävät tiukassa.

Herd itse levittää kansantanssin ilosanomaa pääasiassa lasten kautta. Rautainen ammattilainen vetää yhdeksää tanssiryhmää, joissa harrastuksen pyörteisiin tutustuu niin teinejä kuin alle kouluikäisiäkin.

Savon Sanomien haastattelupäivänä ohjattavina ovat kaikista pienimmät naperot. Suositun musiikkiliikuntaryhmän tunnille osallistuvat myös lasten vanhemmat.

– Tarkoituksena on innostaa aikuista leikkimään, laulamaan, liikkumaan ja tanssimaan pikkuisen ehdoilla. Täällä ei vielä askelmerkkejä tarkkailla, Herd kertoo kupletin juonen.

Ennen ryhmäläisten saapumista Herd valmistelee cd-soittimen, nostaa esille tarvittavat välineet ja levittää jumppamatot. Tunnin aikana hän paitsi ohjaa, myös leikkii itse mukana hoitolapsensa Kiiran kanssa.

Myöhemmin päivällä edessä on vielä alakoululaisten kansantanssiryhmän ohjausta.

– Välillä käyn hoitamassa tyttöä kotona ja mietin tulevia tunteja. Sanoisin, että tekemistä on ihan riittävästi, Herd naurahtaa.

– Joskus olen vetänyt yli kymmentä ryhmää, mutta enää minun ei tarvitse. Olemme saaneet porukkaan uusia, nuoria ohjaajia, joista on paljon apua, hän kiittelee.

Herd kokee tekevänsä tärkeää, syrjäytymisen vastaista työtä. Hän on tanssiohjaajana yhtä aikaa auktoriteetti, tsemppari ja äitihahmo.

Parhaat hetkensä hän kokee, kun ujo lapsi onnistuu tanssin avulla ylittämään itsensä.

– Siihen tunteeseen en kyllästy. Enkä siihen, kun tunnin jälkeen minua riennetään halimaan, Herd hymyilee.

Presidentin huomioima ammattilainen

Päivi Herd on nuorisoseura Nuori Iisalmen pääohjaaja. Yhdistys keskittyy toiminnassaan lasten ja nuorten musiikkiliikuntaan sekä kansantanssiin.

Herd ohjaa yhteensä yhdeksää ryhmää. Toimeen kuuluu tuntien suunnittelu ja toteutus sekä kevät- ja talvinäytösten järjestäminen.

Työtä tehdään pääasiassa talkoilla. Tanssipiirien ulkopuolella Herd on perhepäivähoitaja.

Hyvä tanssiohjaaja on Herdin mukaan hyväkuntoinen, kannustava ja ammattitaitoinen. Myös improvisoinnin taito on lasten kanssa toimiessa tärkeää.

Suomen nuorisoseurat ry valitsi Herdin Vuoden ohjaajaksi vuonna 2012. Vuotta myöhemmin Iisalmen kaupunki palkitsi Herdin kulttuurin tunnustuspalkinnolla.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kutsui Herdin itsenäisyyspäivän vastaanotolleen vuonna 2014. Kyseisenä vuonna Linnan juhlissa nähtiin paljon ansioituneita järjestövaikuttajia.

Herd on syntynyt Iisalmen maalaiskunnassa vuonna 1962. Kansantanssiohjaajaksi hän valmistui Torniossa vuonna 1985.

Herd asuu Iisalmessa. Hän on viiden lapsen äiti.