Ilman autoakin pärjää

Leo Kososen yksi luovimmista vedoista oli Saaristokatu, joka tiivisti kaupunkirakennetta, mahdollisti runsaasti kerrostaloja ja avasi uusia virkistysalueita Kuopioon.

Kosonen oli pitkään kaavoituspäällikkönä ja samaan aikaan osin yleiskaavoittajanakin. Hän jäi eläkkeelle hankepäällikön tehtävästä huhtikuun lopussa.

Hän jatkaa työskentelyään Suomen ympäristökeskuksen kaupunkitutkijana. Kehitteillä on uusi kaupunkiteoria yhteistyössä australialaisen professorin Peter Newmanin kanssa.

Maailmankuulu kaupunkitutkija Newman toimii muun muassa kansainvälisen IPCC-ilmastopaneelin liikenneasiantuntijana.

Autoilu menettää suosiotaan jokaisessa maanosassa. Kuopio on kaavoitettu niin tiiviiksi, että se on Suomen pienin joukkoliikennekaupunki.

Tavoitteena ovat nykyistä vahvemmat joukkoliikenne- ja jalankulkukaupungin järjestelmät.

Kosonen ei kannata kaupunkien ulkopuolelle rakennettavia suuria kauppakeskuksia, koska ne haittaavat yhdyskuntarakennetta.

Perinnöksi kuopiolaisille Kososelta jää täydennysrakentamisen sormimalli, jolla kaupunkia on kaavoitettu noin 20 vuotta.

Erityisen onnistuneena joukkoliikennekaupungin rakentamisena Kosonen pitää Särkilahtea. Se yhdistettiin lahden yli Särkiniemeen bussi- ja kevyen liikenteen sillalla.

Särkilahden keskellä on pieni aukio ja leikkipaikka. Taloja ympäröi puisto.

Asukkaat ovat ottaneet lähiön omakseen.

–Särkilahteen tuli jopa kauppa, vaikka 1300 asukasta ei riittäisi edes kioskille.

Kosonen odottaa paljon myös parhaillaan rakennettavasta Pihlajalaaksosta, joka nousee Inkilänmäen viereen.

Lehtoniemestä rakentuu suurin kaupunginosa, jonka asukkaiden toivotaan suosivan busseja. Alueelta on pyöräilyetäisyys keskustaan.

Joukkoliikennekaupungin Kosonen toteaa yltävän Kuopiossa noin viiden kilometrin päähän keskustasta.

Jalankulkukaupungin säde on noin kaksi kilometriä.

Laajin on noin kahdeksaan kilometriin ulottuva autokaupunki, jonka sisälle kaksi suppeampaa kaupunkijärjestelmää jäävät.

Kukin kolmesta järjestelmästä hahmottuu noin yhden tunnin ajalla, jonka ihminen on yleensä valmis käyttämään liikkumiseen päivässä. Jalan etenee hitaimmin, bussilla nopeammin ja autolla nopeimmin.

Kuopion keskustaa rakennetaan nykyään jalankulkijan ehdoilla.

–Uskon, että jalankulkukeskustasta tulee todella hyvä, meluton ja viihtyisä. Sitä opitaan käyttämään. Keskustan autottomille tehdään uusia asuntoja.

 

 

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.