Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous puolustaa Kuopiossa alueidensa kehitysvaroja – "Alueiden välinen eriytyminen on tosiasia"

Itä- ja pohjoissuomalaiset vaikuttajat valmistautuivat Kuopiossa vääntöön Euroopan unionin aluekehitysvarojen kohtalosta. Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat ovat vaatineet, että Itä- ja Pohjois-Suomen aluetukien pottia supistetaan ja vastaavasti heidän osuuttansa kasvatetaan.

Kuopioon kokoontui keskiviikkona liki 200 edustajaa itäisestä ja pohjoisesta Suomesta.

Yhteinen sanoma ei jäänyt epäselväksi. Suomen alueellisia eroja ei ole saatu poistettua kokonaan positiivisesta kehityksestä huolimatta, kuten Euroopan komissio totesi Suomen maaraportissa vuonna 2019. Sen vuoksi itäisen ja pohjoisen Suomen on saatava aluetukensa täysimääräisenä seuraavassa EU:n budjetissa.

Euroopan komission tekemä ehdotus on Suomelle edullinen, koska sen myötä aluetukien kokonaispotti kasvaa 100 miljoonalla eurolla. Suomen aluetukien kokonaissumma olisi ehdotuksen mukaan 1,6 miljardia vuosina 2021–2027.

Vaikka komission ehdotus hyödyttää Suomea, kamppailu näyttää siirtyneen Suomen rajojen sisäpuolelle.

– Onhan tässä poikkeuksellista se, että Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen väitetään olevan perusteettoman suurta, Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen valittelee.

Hän toimii Suomen maakuntajohtajien puheenjohtajana. Malisen mukaan maansisäisiä kehittyneisyyseroja sekä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisiä olosuhdetekijöitä on vähätelty.

– Tällaista keskustelua ei ole aiemmin käyty Suomen eri alueiden kesken, hän sanoo ja toivoo, että asiassa päästään yhteisymmärrykseen.

 

Alueiden välinen eriytyminen on tosiasia

Keskiviikon huippukokouksessa oli havaittavissa taistelutahdon nostattamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman toivoo, ettei seuraavan EU-budjetin valmistelu mene alueiden keskinäiseksi sapelien kalisteluksi.

– Sen sijaan meidän pitäisi miettiä yhdessä, miten Suomella kokonaisuutena oikein menee.

– Alueiden välinen eriytyminen on tosiasia. Myös yksittäisten maakuntien sisällä on sellaisia alueita, joilla menee hyvin tai sitten todella huonosti, Pihlman kertoo.

Kuvassa Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen (oik) ja Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen. Kuva: Aake Roininen
 

Hänen mukaansa aluekehitysvaroista on ollut Itä- ja Pohjois-Suomelle selvää hyötyä. Suomen kokonaispotin jakautuminen maan eri alueiden kesken on pääosin kansallisissa käsissä. Alueiden välisen kiistan ratkaisee lopulta Suomen hallitus.

 

Toinen ei pärjää ilman toista

Aluetukien kohtalosta noussut mediamylläkkä on yllättänyt Suomen maakuntajohtajat.

– Etelä- ja Länsi-Suomi ovat vaatineet nykyisiin aluetukiin muutosta, mutta media on mielestäni kärjistänyt keskustelua, Kainuun Malinen toteaa.

– Hyvin me tulemme toimeen eri alueiden kanssa, vaikka linjaerojakin löytyy.

Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen vakuutti, ettei alueiden välillä ole juurikaan muita periaatteellisia kiistoja. Köydenveto aluetukien kohtalosta on särö muuten toimivassa yhteistyössä.

– Eri alueet ovat niin tiiviissä syherössä keskenään, että toinen ei pärjää ilman toista, Korhonen korosti.

– Esimerkiksi itärata on Kainuuta myöten koko Itä-Suomen yhteinen hanke, Korhonen sanoo viitaten Antti Rinteen (sd.) hallituksen raidehankkeisiin.

Kuopion huippukokous järjestetään hotelli Puijonsarvessa ja kokoontuminen kestää kaksi päivää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Vaikuttajat huippukokouksessa: EU:n aluetuet on kohdennettava niille, jotka ovat ne Suomelle ansainneet

Uusimmat

Savo

Koronavirus säikäytti Lapissa – hengityssuojaimia ostettiin myös Kuopion apteekeista

Analyysi: On vankeja, jotka vaativat oikeuksia sortaa muiden oikeuksia

Muita painostavat vangit saatetaan keskittää omille osastoille – yksi jengiosasto suunnitteilla Sukevalle

Uuden uimarannan rakennustyöt alkavat Kuopiossa

Laiva toi kansaa Kuopion tammimarkkinoille 90 vuotta sitten – lehtitieto: jotkut kehua rellestivät talvisilla risteilyillä

Tammimarkkinoilla käy kuhina, kalakukon leivonnan Suomen mestarit valittu – Katso kuvat!

Entisen Lippumäen jäähallin muutostyöt sisäliikuntatilaksi alkoivat, uimahalli sulkeutuu toukokuun lopussa

Koronavirus ei ainakaan toistaiseksi vaikuta Itä-Suomen yliopiston tai Savonia-AMK:n toimintaan Kiinassa

Vuoden 2003 sars opetti varautumaan suuriin epidemioihin: KYSillä jatkuva valmius ja uusi eristyshuone, jos koronavirustartuntoja tulee

Kyselytutkimus osoittaa: Opetukseen tyytyväisimmät lääkärit tulevat Itä-Suomen yliopistosta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.