Itsehallintouudistus: Raassina varoittaa riskeistä

Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja, Sari Raassina (kok.) ei halua, että Kuopion päätösvaltaa siirretään liikaa maakunnalle itsehallintouudistuksessa.

Raassina toivoo avoimuutta ja kunnanvaltuustojen ottamista mukaan valmisteluun.

Kuopion vaikutusvalta on rajattu viidennekseen äänileikkurilla nykyisessä maakuntahallinnossa ja sairaanhoitopiirissä.

– Kuopiolaisia on lähes puolet maakunnan väestöstä, mutta edustamme työryhmissä ja valmisteluelimissä vain 20 prosentilla.

Raassinan mielestä riskinä on näkökulman vinoutuminen, mikä voi näkyä vallankäytön välineissä kuten johtosäännöissä.

Etusijalle hän laittaa edelleen sote-uudistuksen.

– Nyt mennään hallintokärki edellä. Kannatan valmistelua, jossa ensin määritellään, mitä halutaan tehdä.

Häntä epäilyttää myös itsehallintoalueen massiivinen virkamiesbyrokratia.

– Demokratia kaventuu. Valtaa siirtyy kansalaisilta virkamiehille.

Maakuntahallituksen jäsenellä ei ole edellytyksiä päästä samalle seuraamisen tasolle kuin kuntien lautakunnissa.

– Hallintoa pitää yksinkertaistaa ja varmistaa ihmisten aito osallisuus päätöksenteossa.

Osa kokoomuksen eduskuntaryhmästä on sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus olisi pitänyt ratkaista ensin.

Raassina korostaa valtion ohjausta sotessa, minkä valtion rahoitus takaisi. Uudistuksen yksi tavoite on kansalaisten yhdenvertaisuus.

Kaavoitusta ja elinkeinopolitiikkaa Raassina ei siirtäisi itsehallintoalueille, koska ne eivät tunnista kehittyvien kaupunkiseutujen kasvutekijöitä yhtä hyvin kuin kaupungit itse.

– Silloin olisi riski, että myös me alueena käännymme taantumuksen tielle.

Hän viittaa muuttoliiketutkija Timo Aron tutkimuksiin, joiden mukaan kehittyvät kasvukeskukset vetävät perässään maakuntia.

Maakuntahallituksen puheenjohtajan Seppo Kääriäisen (kesk.) mukaan vielä ei ole päätetty, miten itsehallintoalueiden muodostamiseen tähtäävä valmistelu tapahtuu.

Pohjois-Savon liitto on tarjoutunut olemaan siinä mukana.

– Valtioneuvosto päättää, miten valmistellaan. Mukaan varmaan tulee keskushallinnon edustusta.

Hän painottaa luottamusta.

– Kuopiolla on ollut asenne, että nyt tehdään yhteistä pohjoissavolaista hanketta. Kaikki ovat tunnustaneet, että Kuopio on veturi ja sen menestys heijastuu koko Pohjois-Savoon.

Kääriäisestä avoimuuteen kuuluu tarvittaessa railakka keskustelu. Luottamus ei säily vaientamalla keskustelua vaan näkökohdat sovitellaan yhteen.

– Sovitteluhalua on Pohjois-Savossa.

Esimerkiksi kaavoituksesta ei haluta riitakapulaa.

– Kaavoitus ohjaa kunkin kunnan ja kaupungin kehitystä. Kaavoitus tulee pysyä kuntien näpeissä jatkossakin.

Kääriäisen mukaan pisimmällä ollaan soten valmistelussa.

– Sen kintereillä muotoutuu maakuntahallinto.

Ainakin aluksi valtio rahoittaisi sotea.

– Valmistelu osoittaa, mikä on viisasta jatkossa. Ei kannata hätiköidä.

Pohjois-Karjala eteni avoimesti