Jalalla koreasti liki joka kunnassa – tältä näyttää Savon tanssilavakartta

Pohjois- ja Etelä-Savon lavatanssikulttuuri elää ja voi hyvin. Asia käy ilmi Savon Sanomien tekemästä tanssilavakartoituksesta.

Selvityksen mukaan maakunnissa toimii yhteensä noin 50 paikkaa, joissa pidetään säännöllisesti tansseja. Määrä on vajaa viidennes kaikista Suomen tanssipaikoista.

– Koko maassa on ehkä noin 300 tanssipaikkaa, jotka voi laskea suhteellisen aktiivisiksi. Tilastointi on kuitenkin hankalaa, valtakunnallista tanssi.net -sivustoa ylläpitävä Matti Jokinen sanoo.

– On paikkoja, joissa tansseja on joka viikko ja paikkoja, joissa tanssitaan kerran vuodessa. Lukumäärä riippuu siitä, mihin raja vedetään.

Suomalaisen lavatanssin kulta-aikaa elettiin Jokisen mukaan 1950-luvulla. Tuolloin tanssipaikkoja oli ainakin tuplasti enemmän kuin nyt.

Vuosikymmenten mittaan etenkin tanssiravintoloiden määrä on vähentynyt rajusti. Savon Sanomien levikkialueella tanssit on lopetettu muun muassa Iisalmen Seurahuoneen kaltaisissa entisissä suosikkipaikoissa.

– Viime aikojen trendinä on ollut vanhojen, jo kertaalleen suljettujen lavojen kunnostaminen. Kymmenet lavat ympäri Suomen ovat saaneet erilaisia tukirahoja, Jokinen kertoo.

Pohjois-Savossa uuden elämän on saanut esimerkiksi Jumisen maamiesseurantalo Varpaisjärvellä. Myös Salmen lava Jäppilässä on aktivoitunut usean vuoden hiljaiselon jälkeen.

Lavatanssibisnestä sekä Pieksämäellä että Jäppilässä pyörittävän Juha Lipposen mukaan kesä on tanssien järjestämiselle edelleen tärkeintä sesonkiaikaa.

– Satunnaiset tansseissa kävijät haluavat musiikin lisäksi elämyksiä, ja niitä tarjoavat kauniit kesämaisemat. Yleensä niitä on maaseudun lavoilla, jotka on lähes poikkeuksetta rakennettu komeille paikoille, hän sanoo.

Suomalaista tanssikansaa kuvaillaan nykyään laajalti kahtia jakautuneeksi. Yhtäältä tansseissa käyvät satunnaiset viihtyjät ja toisaalta innokkaat tanssin harrastajat.

Vuoden 2013 tangokuningatar Heidi Pakarinen pitää stereotypiaa pitkälti todenmukaisena.

– Keikoilla näkee nykyään ihmisiä, joilla on jopa viidet tanssikengät mukana. Ihan kaikkialla Suomessa, Pakarinen kertoo.

Siilinjärveltä kotoisin oleva Pakarinen on havainnut, että tanssin harrastajien määrä lavatansseissa on kasvussa. Hänen mukaansa muutokseen on reagoitu myös järjestäjäpuolella.

– Jos verrataan 1990-lukuun, niin nykyisin tanssilattiat pidetään entistä paremmassa kunnossa ja erityisen esteettöminä. Tällaiset asiat ovat monille nykytanssijoille tärkeitä.

 

Ainoastaan kesäisin auki pidettävien tanssilavojen tapahtumakausi alkaa yleensä toukokuussa ja jatkuu syyskuuhun. Tuona aikana vilkkaimmilla lavoilla – Pohjois-Savossa esimerkiksi Maaningan Kasinolla – järjestetään reilusti yli 20 tanssit.

– Tällaisten paikkojen vastapainona ovat sitten lavat, joilla ei tavoitella lainkaan liiketaloudellista voittoa, Matti Jokinen jaottelee.

– Esimerkiksi maaseudun sivukylillä tanssit tehdään nykyäänkin usein talkoilla. Motivaationa on lähinnä saada alueen ihmiset viihtymään, hän jatkaa.

Juha Lipposen mukaan lavatanssit ovat tänäkin päivänä hyvää bisnestä. Esimerkiksi Jäppilän tämän kesän tanhuissa käynyt parhaimmillaan 600 tanssijaa.

Innokkaimpien lavatanssijoiden keski-iäksi sekä Lipponen, Pakarinen että Jokinen arvioivat noin 50 vuotta.

– Huomionarvoista on, että nykyiset tansseissa kävijät matkustavat suosikkiensa perässä jopa satoja kilometrejä, muun muassa Markku Uhlbäckin orkesterissa bassoa soittava Lipponen lisää.

– Keikkapaikka voi siis sijaita missä vain ja menestyä. Siksi tanssilavoja riittää – nyt ja lähitulevaisuudessa, hän uskoo.

Savon tanssipaikat

Monenlaisia lavoja

Savon Sanomien tanssipaikkakartoituksessa koottiin tietoa levikkialueen paikoista, joissa järjestetään säännöllisesti perinteisiä lavatansseja.

Huomioon otettiin niin tanssiravintolat (mm. IsoValkeinen), ympärivuotiset tanssipaikat (mm. Kari Tapio Paalupaikka), isot kesälavat (mm. Kyllikinranta) kuin pienet kesälavatkin (mm. Jumisen mms).

Listalta jätettiin pois vain yhdet tanssit kesässä järjestävät lavat (mm. Vesannon Asinsalmi) ja jo suljetut tanssipaikat (mm. Vieremän Rientola).

Listattujen tanssipaikkojen lisäksi Savon Sanomien levikkialueella järjestetään epävirallisempia latotansseja (mm. Rautalammilla) ja tanssia sisältäviä iskelmätapahtumia (mm. Kiuruvedellä).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Vanha savolainen suosikkilava palasi näyttävästi tanssikartalle – "Tänne on tultu Jämsästä asti"

Uusimmat

Savo

Kaksi ryöstöä samaan aikaan – toisessa uhrina 14-vuotias tyttö, toisessa 65-vuotias mies

Olli Herman nöyränä TTK-tanssiparketilla: "Tajuan raadollisesti, etten ole kovin lahjakas – Kompensoin puutteeni tekemällä viihdettä"

"En pystynyt keskittymään töihini"

Tutkija yleistyvistä monitoimitiloista: Kenenkään ei pitäisi paeta häiriöitä etätyöhön

"Iisalmelaisuus on ehdottomasti voimavara" – Kallion ravintoloitsija tilaa yhä raaka-aineita synnyinseudultaan

Sauna ja varasto tuhoutuivat tulipalossa Suonenjoella

Tahkon uudesta näköalatornista saa upeiden maisemien lisäksi lisää vauhtia rinteeseen

12-vuotias poika ahtoi siideriä reppuunsa ja poistui – Poliisi nuorten alkoholivarkauksista: "tyypillisiä tapauksia"

Pyöräkuormaaja ja henkilöauto kolaroivat – neljä ihmistä loukkaantui

Perinteinen seksivälineliike panee ovet säppiin Kuopiossa – Yrittäjä: "Helpottunut olo suoraan sanoen"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.