Uudella tekniikalla jopa kahden viikon säästö työajassa

Maatalousyhtymä Immosen maitotilalla Varpaisjärvellä säästyisi vuodessa kaksi viikkoa työaikaa muuhun, jos tilalla nyt testattavan lietelannan käsittelylaitteisto saataisiin myöhemmin käyttöön.

– Lietteen levittäminen maksaa noin 2,5 euroa kuutio ja jos levitettävä määrä vähenisi 5 000 kuutiosta reiluun tuhanteen, säästö olisi noin 10 000 euroa näin rukkastuntumalla laskettuna, maatalousyrittäjä Pasi Immonen laskeskelee.

Vieressä jyllää Andrizin laitteisto, joka imee lietettä Immosen lietelantasäiliöstä lietelinkoon. Linko erottelee kiintoaineen pois ja ohjaa nesteen suodatinyksikköön. Lingossa nesteeseen lisätään kahta vedenerotuskemikaalia.

Suodatinyksikössä neste ajetaan paineella kalvojen läpi. Käytössä on useampi erilainen kalvosuodatustekniikka.

– Kokeilimme raakalietteelläkin, mutta suodattimet menivät heti tukkoon. Sen takia olemme kehittäneet esikäsittelymenetelmiä, Valion tutkija Antti-Pekka Partonen kertoo.

Lopputuloksena on vettä, joka voidaan laskea luontoon sekä lannoitteeksi soveltuvaa typpitiivistettä.

Noin neljäsosa lietteestä muuttuu kuivalannaksi, kymmenesosa typpitiivisteeksi ja loput vedeksi.

Valio on vuokrannut lietelingon Andritzilta kahdeksi viikoksi, mutta varsinainen tutkimus ja käytettävien tekniikoiden valinta on tehty Valiolla. Kahden viikon aikana Immosen tilalla tehdään koeajoja, joiden perusteella päästään laskemaan kustannuksia ja hyötyjä.

– Jos tässä onnistutaan, se on iso asia koko maatalousalalle, Osuuskunta ItäMaidon kehittämisneuvoja Tero Kanala toteaa.

Lietteen säilöminen ja pellolle ajo on tiloilla suuri ponnistus. Jos lietteen määrä vähenisi neljäsosaan, se säästäisi levityskustannuksia ja työaikaa.

Uudessa teknologiassa lähes kaikki fosfori saadaan talteen kiintoainekseen ja typpi puolestaan nesteeseen, joten ravinteet saadaan laitettua sinne, missä ne palvelevat kasvua parhaiten.

– Lannoitteissa voisi myös tulevaisuudessa säästää, kun niitä tarvitsisi hankkia vähemmän, Immonen sanoo.

Investointi laitteistoon on suuri. Pasi Immonen miettiikin, että uuden tekniikan voisi ottaa käyttöön, jos joku urakoitsija ottaisi sen huolekseen.

– Tässä Korpijärvellä on viiden kilometrin säteellä monta tilaa, jotka voisivat kiinnostua uudenlaisesta lannankäsittelystä.

Pasi Immosella on veljensä Antti Immosen kanssa 130 lypsylehmän karja. Päälle tulee vielä nuorkarja.

Naapurissa on kahdensadan lehmän tila.