Juojärven rannalta koko Saimaalle

Tämä on ollutkin aika iso pytinki, arkeologi Tanja Tenhunen sanoo seisoessaan maastopainauman äärellä Tuusniemellä.

Vieressä humisee Joensuu–Kuopio-valtatien liikenne. Maallikon silmin parinkymmenen neliömetrin painauma hakkuuaukealla näyttää sammaloituneelta sorakuopalta.

– Tämä on keskiselle kivikaudelle tyypillinen asumuspainanne. Talo on ollut osittain maahan kaivettu ja seinässä on saattanut olla muutama hirsikerros, Tenhunen kertoo.

Paikka on muinaismuistolain suojaama kivikautinen asuinalue Honkakangas, Tuusniemen ja Riistaveden rajalla. Puolisen kilometriä pitkä ja 100–200 metriä leveä alue sijoittuu molemmin puolin valtatietä.

Tarkkasilmäinen löytää alueelta toistakymmentä matalaa asumuspainannetta, joiden sivumitat ovat 4–12 metriä.

– Väestö tuli tänne kaakosta 4 000–3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, kun ilmasto muuttui. Täällä oli silloin nykyisen Keski-Euroopan ilmasto ja sen ansiosta laaja hirvikanta, Tenhunen kertoo.

– He pysyivät täällä pitkään suotuisan ilmaston takia. Oli jopa pienehköä maanviljelystä, ja kauppaa käytiin välikäsien välityksellä tuhannen kilometrin säteellä.

Väestö toi mukanaan tyypillisen kampakeramiikan, jota on löytynyt Honkakankaaltakin. Myöhemmin saveen alettiin lisätä asbestia.

– Varhainen asbestikeramiikka kehittyi Itä-Suomessa 7 000 vuotta sitten, Tenhunen mainitsee.

– Aluksi asbestia rouhittiin saven sekaan ennen kuin opittiin hyödyntämään sen kuituisuutta. Asbestin avulla astioista saatiin ohutreunaisia.

Asbesti on hyvin todennäköisesti muutaman kymmenen kilometrin päästä, Tuusniemen Paakkilasta Juojärven rannalta.

– Tältä alueelta asbestin käyttö on levinnyt koko Saimaan alueelle, Tenhunen mainitsee.

Historiallisella kaudella asbestia ryhdyttiin louhimaan ja hyödyntämään teollisesti muun muassa rakennuslevyjen ja eristeiden materiaalina. Paakkilassa asbestia louhittiin vuosina 1918–1975.

Asbestin louhinta ja käyttö päättyi, kun se todettiin terveydelle vaaralliseksi. Moni Paakkilan kaivosmies ennätti sitä ennen menehtyä syöpään.

Honkakangas – kivikautinen asuinpaikka

Tuusniemen Honkakankaan kivikautiselta asuinpaikalta on löydetty toistakymmentä asumuspainannetta eli talonpohjaa.

Alueelta on löydetty runsaasti tyypillistä kampa- ja asbestikeramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta ja hiomalaaka.

Asuinpaikka ulottuu Järventauksentien varrella Ylimmäisen rantapellolle. Lisää kivikautisia asuinpaikkoja on Tuusniemellä Kiukoonniemessä Ohtaansalmessa.

On hyvin todennäköistä, että erityisesti itäisessä suomessa tyypillisen asbestikeramiikan asbesti on peräisin Paakkilasta.

Lähde: www.pohjois-savonmuisti.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kuningaskin ajeli pitkin Kainuuntietä

Pielaveden Kirkkosaari oli keskellä kaikkea

Juhani Ahon ensirakkaus syttyi Vieremällä Anni-piikaan

Keuhkotauti ja psyykkiset sairaudet olivat erikoisalaa Siilinjärvellä

Tehdas nousi korven keskelle

Taipaleen kanavalla kallis hinta – sadat kuolivat työnsä ääreen

Syvänniemeltä vietiin rautaa ja lankarullia ulkomaille

Hautausmaa on täynnä harvinaisia muistomerkkejä

Suorat linjat suojelivat Kuopiota tulipaloilta

Väisälänmäki houkutteli taiteilijat ja tavikset