Suomen kaikista poliisikoirista tutkitaan niiden ADHD-tyyppinen käyttäytyminen. Selvitykseen kuuluvat niin verikokeet kuin koirien käyttäytymisen arvioinnit.
Koirilla niin kuin ihmisillä on suuria eroja yksilöiden aktiivisuudessa, impulsiivisuudessa ja keskittymiskyvyssä.
Koiralla ADHD-tyyppinen keskittymishäiriö ja ylivilkkaus voi ilmetä esimerkiksi kyvyttömyytenä rauhoittua, keskittymiskyvyn puutteena tai jatkuvana tarpeena äännellä.
Toisaalta ylivilkkaat koirat kiinnostuvat nopeasti uusista asioista ja ovat innokkaita työskentelemään saadakseen esimerkiksi isännältään vahvistetta toiminnalleen.
Aktiivisuus hyväksi, yliaktiivisuus haitaksi
Helsingin yliopisto on käynnistänyt tutkimuksen, jossa selvitetään koirien ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Selvitykseen kuuluu perehtyä myös näiden ominaisuuksien geenitaustaan sekä ominaisuuksiin vaikuttaviin ympäristötekijöihin.
Poliisikoiralaitos on lupautunut yhteistyöhön. Niinpä tutkijat saavat ainutlaatuisen aineiston, kun kaikki suomalaiset poliisikoirat ohjaajineen osallistuvat tutkimukseen.
–Yliaktiivisuus ja ongelmakäyttäytyminen hankaloittavat koiran kouluttamista ja työtehtävien suorittamista, ylikomisario Mikko Maunuksela Poliisikoiralaitokselta sanoo.
–On hienoa, että saamme olla mukana tärkeässä tutkimuksessa. Poliisikin hyötyy, kun tutkimustulosten perusteella ymmärrämme paremmin koirien käyttäytymistä.
–Tutkimustuloksista on varmasti apua myös jalostustoiminnassa, eli jatkossa voidaan paremmin varmistaa, että vain halutut ominaisuudet siirtyvät seuraaville koirasukupolville.
–Poliisi saa siis jatkossa aiempaa todennäköisemmin koulutettavaksi pentuja, jotka soveltuvat hyvin virkakoiriksi.
Laajaa geenitutkimusta
Suomessa on noin 300 poliisikoiraa, joista kaikista otetaan lähiaikoina verinäytteet geenitutkimusta varten.
Lisäksi poliisikoirien ohjaajat täyttävät kyselykaavakkeen, jossa he kuvaavat koiransa käyttäytymistä eri tilanteissa.
Poliisikoiranohjaajat ovat perehtyneitä ja kiinnostuneita koirien kasvatuksesta, joten he ovat hyviä arvioimaan eläintensä käyttäytymistä.
Tutkimuskohteina on myös muita koiria. Tutkijaryhmä on kerännyt ilmoittautumisia myös keltä tahansa koiran omistajalta
Helsingin yliopiston koiragenetiikan tutkimusryhmää johtaa professori Hannes Lohi. Tutkimushanke on kolmivuotinen. Siihen osallistuu myös yhteistyökumppaneita Kanadasta ja Portugalista.
Tutkimusryhmällä on käynnissä geenitutkimukset myös koirien arkuudesta, ääniarkuudesta, stereotyyppistä käyttäytymisestä ja metsästystaipumuksesta.
Jos luet kommentteja tai kirjoitat niitä, muut käyttäjät voivat nähdä, milloin olet kirjautuneena palveluumme. Jos haluat, etteivät muut näe paikallaoloasi, voit estää sen asetuksista. Jos haluat vaihtaa nimimerkkiäsi, voit tehdä sen täältä.