Kalakukko pääsi elävän perinnön kansalliseen luetteloon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt kalakukon Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Kalakukon ohella luetteloon pääsi 51 muutakin kohdetta.

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa ovat laajasti edustettuina aineettoman kulttuuriperinnön alat. Ruoan ohella mukana useita juhlaperinteitä, kuten kynttilöiden vieminen hautausmaalle jouluaattona, joulurauhan julistus Turussa ja pääsiäiskokkojen polttaminen. Toisen suuren ryhmän muodostavat erilaiset käsityöperinteet, kuten lasinpuhallus ja kansallispuvun valmistaminen. Lisäksi luettelossa on luontoon liittyviä kohteita, muun muassa sienestys, limisaumaisten puuveneiden veisto ja niillä purjehtiminen sekä Tornionjokilaakson koskikalastuskulttuuri. Mukana on myös esittäviä taiteita, kuten kaustislainen viulunsoitto, tango, romanien lauluperinne ja lavatanssit.

Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu kymmenien eri toimijatahojen tekemiin hakemuksiin, joita Museovirasto ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä arvioivat. Kalakukon taustalla on ollut laaja hakijajoukko: sitä ehdottivat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Savon Kielen Seura ry, Kuopion Kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry, Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset, Savon Martat, Rautalammin museo / Peuran museosäätiö ja Pohjois-Savon liitto.

Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille. Aineettoman kulttuuriperinnön merkitys ihmisille sekä tämän perinnön eläminen ja muuntuminen arjessa ja juhlassa ovat olleet tärkeitä piirteitä, kun kohteita on nimetty kansalliselle listalle.

Kansallinen luettelo täydentyy määräajoin ja seuraavan kerran luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.