Kauppaketju ja roskisdyykkari vastakkain

Poliisi tutkii harvinaista tapausta jätteiden varastamisesta Kuopiossa. Tapauksessa vastakkain ovat kuopiolainen roskisdyykkari ja kauppaketju Lidl.

Tapaus nousi julkisuuteen yhteisöpalvelu Facebookin kautta, kun kuopiolainen opiskelija Sami Tikkanen julkaisi omalla Facebook-sivullaan kauppojen ruokahävikkiä vastustavan ja ekologisuuden puolesta puhuvan kirjoituksen.

Kirjoituksessa hän kuvasi myös Kuopion Inkilänmäen Lidlin roskiksille tekemänsä dyykkausreissun, joka päättyi sanaharkkaan myymälän henkilökunnan kanssa.

Kirjoitusta on jaettu Facebookissa jo yli 4 000 kertaa.

Kauppaketju Lidl vahvistaa, että roskisdyykkauksesta on tehty tutkintapyyntö poliisille. Poliisitutkinnan vuoksi Lidl ei halua ottaa kantaa tapaukseen.

– Ketjumme kanta dyykkaukseen on kuitenkin selvä: emme hyväksy sitä tuoteturvallisuussyistä. Kun myymme tai lahjoitamme tuotteita, takaamme samalla, että meiltä luovutetut tuotteet ovat turvallisia käyttää. Roskiksesta löytyvän ruoan turvallisuudesta emme voi ottaa vastuuta. Tästä syystä jäteastiamme ovat lukittuja, Lidlin viestintävastaava Pilvi-Sisko Riikonen kommentoi.

 

Sami Tikkanen kertoo tietävänsä, että lukituista roskiksista tavaran ottaminen on rikos. Tikkasen mukaan roskisdyykkauksen mieltäminen rikokseksi on kuitenkin väärin. Hän pitää suurena vääryytenä sitä, että kaupat heittävät ruokaa roskiin, eikä ihmisiä päästetä hyödyntämään roskiin heitettävää ruokaa niin halutessaan.

– En hyökkää Facebook-kirjoituksellani Lidliä vastaan, vaan yritän herätellä ihmisiä tajuamaan ruokahävikin määrän, Tikkanen kertoo.

Hän on hankkinut huomattavan osan syömästään ruuasta roskiksista jo usean vuoden ajan.

– Opintotuella raha ei riitä ruokaan. Jos tekee pätkähommia, ei ole niin tiukkaa. Pääasiassa dyykkaan siksi, että en viitsi katsoa roskiin heitettävän ruuan määrää.

Rikoskomisario Heikki Mansikka-aho Itä-Suomen poliisista muistuttaa, että roskillakin on omistaja, eivätkä ne ole jokamiehen oikeudella otettavissa. Roskat kuuluvat esimerkiksi kauppiaalle tai taloyhtiölle ja näiden jälkeen jätehuollosta vastaavalle yritykselle.

Tavaran ottaminen roskiksista katsotaan näpistykseksi tai varkaudeksi.

–  Omaisuuden haltija voi päättää, miten hän käyttää roskat. Roskiahan hyödynnetään esimerkiksi energian tuotantoon.

Mansikka-aho myöntää, että vuosien varrella etenkin avoimien roskisten kohdalla on syntynyt tapa, jonka mukaan roskiksiin pantu tavara on hylättyä ja toisten otettavissa.

–  Tästä syystä roskisdyykkauksesta ei yleensä tehdä rikosilmoituksia, hän sanoo.

Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa.

 

Ruuan lahjoittamista helpotettu

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira helpotti vuonna 2013 kauppojen ylijäämätuotteiden lahjoitusta koskevaa ohjeistusta.

Tuotteita voi luovuttaa esimerkiksi ruoka-apuun parasta ennen -päivämäärän jälkeenkin.

Vastuu tuotteiden laadusta on ruoka-avun jakajilla, ei enää marketeilla.

Näin dyykkauskieltoa perustellaan