Kehitettäväksi suositellaan jopa vuosisatoja kestäviä tuotteita

Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen kertoo, että tutkimusten mukaan uusien sellutehtaiden tulisi olla elinkelpoista teknologiaa vuosikymmeniksi eteenpäin.

Se edellyttää ekotehokkuuden lisäämistä. Toisaalta ilmaston lämpeneminen voi vaikuttaa teollisuuden rakenteisiin.

– Sellutehtaiden keskeinen tuote on sellu, josta valmistetut tuotteet ovat hiilidioksidina ilmakehässä takaisin keskimäärin viidessä vuodessa, Hukkinen toteaa.

Hän pitää sitä ongelmallisena.

– Suomen pitäisi saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuus siitä eteenpäin. On todennäköistä, että kansainvälinen ilmastopolitiikka kiristyy lähivuosikymmeninä.

Tohtiiko silloin tehdä vuosikymmenien investoinnit ilmaston kannalta ongelmalliseen teknologiaan?

– Suomalaisen puunjalostusteollisuuden kannattaisi välittömästi ryhtyä satsaamaan sellaisten tuotteiden tuotekehitykseen, joiden elinikä lasketaan vuosikymmenissä ja vuosisadoissa.

Hukkinen muistuttaa, että Suomen yksityisen sektorin tutkimussatsaukset ovat tällä hetkellä Euroopan alhaisimpia. Selluteollisuus on keskeinen osa Suomen yksityistä sektoria.

Puun tuontia Suomen selluteollisuuden raaka-aineeksi Hukkinen pitää pulmallisena.

– Ilmastopolitiikka on kansainvälistä siten, että ilmastopäästöjen vastuut jaetaan kansakuntien kesken. On harhaista olettaa, että Suomi on kaikessa teollisuudessaan aina puhtaampi kuin kansainväliset kilpailijat ja voisi näin tuoda puuraaka-aineensa muista maista.

Yritysvastuullisuudenkin näkökulmasta puun tuonti on vaikea kysymys.

– Jos Suomi toisi huomattavia määriä raakapuuta ulkomailta tehdäkseen siitä nopeasti hiilidioksidiksi kaasuuntuvaa sellua, sen ympäristömaine kärsisi varmasti.

Metsissä tapahtuva yhteyttäminen on käytännössä ainoa merkittävä hiilidioksidia kiinteäksi hiileksi sitova ”teknologia” tällä hetkellä. Hukkisen mukaan kiinteä puu toimii arvokkaana hiilivarastona.

– Ja yhteyttämiseen tulee suhtautua yhtä kunnioittavasti, hiilidioksidia kiinteäksi hiileksi sitovana prosessina.

Ilmastokatastrofin välttäminen edellyttää hänen mukaansa nopeita, parissa vuosikymmenessä tehtäviä radikaaleja toimia.

– Tavoitteeksi pitää nostaa hiilinegatiivisuus. Puu korvaa öljyn polttoaineena -ajattelu on vanhakantainen. Myös puun kaasuttamista hiilidioksidiksi tulee välttää, koska se on kiinteässä muodossa niin arvokas hiilivarasto. Tuon varaston koon on kasvettava.

Suomen luonnonsuojeluliitto peräänkuuluttaa globaalia vastuuta.

– Samat yritykset, joilla on globaalia toimintaa, puhuvat usein siitä, kuinka haitallisia hakkuut ovat jossain muualla ja kuinka paljon parempi ne on tehdä Suomessa. Tämä on ristiriitaista, suojeluasiantuntija Paloma Hannonen toteaa.

Liitto ei kannata uusia sellutehtaita.

– Haluamme puhua reunaehdoista: Hiilinielut kasvavat, monimuotoisuuden tilanne paranee huomattavasti ja hakkuiden sosiaaliset näkökulmat otetaan paremmin huomioon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Ympäristöprofessori: Selluteollisuus tarvitsee uusia tehtaita ympäristösyistä

"Tarjoaa samanlaista etua, jonka öljy aikanaan teki Norjalle”