Kesäkulkija kylillä: Konnekoski kuohuu kalaisana, kauniina ja vaarallisena

Konnekosken pauhun kuulee heti sen ylittävän sillan vieressä olevalle parkkipaikalle pysäytetystä autosta noustessaan. Rautalampilainen kalamies Tuure Savolainen neuvoo katsomaan maisemia sillan päältä.

– Ne, jotka eivät ole nähneet tätä maisemaa aikaisemmin, pysähtyvät kyllä katselemaan kosken kirkasta vettä, Savolainen vakuuttaa.

Hankaveden ja Etelä-Konneveden välissä sijaitsevan kosken kuohut kuljettavat noin 40 000 litraa vettä sekunnissa. Vesi hapettuu kuohuissa, joten hapekasta vettä vaativat taimenet ja siiat viihtyvät siinä.

Koskesta pyydettyjä taimenia ja siikoja on viety Ruotsin hoviin asti. Konnekosken kruunun kalastamo toimi 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella. Sen kalastusoikeus vuokrattiin käräjillä pidetyssä huutokaupassa aina kuudeksi vuodeksi kerrallaan ja vuokrahinta maksettiin Kruunulle kaloina.

Nykyään koskessa saa kalastaa kuka tahansa siihen luvan ostava. 70-luvun puolivälistä asti koskessa kalastaneen Savolaisen mukaan paikka on erinomainen taimenen ja siian kalastukseen alkukesällä juhannukseen asti ja jälleen elokuussa.

Järvitaimenen ja siian luonnonvaraiset kannat kutevat kosken yläjuoksulla tasaisella virta-alueella.

– Tämä tekee koskesta aivan erityisen paikan. Luontaisesti kasvavien kalojen lisäksi koskeen istutetaan taimenta kannan ylläpitämiseksi, hän sanoo.

Taimenten lastentarhassa käy kuhina

Sillalta kosken vierustalle laskeuduttaessa vastaan tulee nuotiopaikka, jota retkeilijät käyttävät ahkerasti. Lyhyt polku johtaa nuotiopaikalta pienelle puiselle sillalle, jonka alla virtaa koskesta pienehkön kannaksen erottama puro.

– Tämä on pienten taimenten lastentarha. Tuolla lehvästön alla on niitä tälläkin hetkellä, Savolainen sanoo ja osoittaa vaaleita kiviä vasten näkyviä kaloja.

Alkaa hiljalleen sataa, mutta sillan päälle kurottautuvat puiden oksat toimivat hyvänä suojana. Savolainen siirtyy kannakselle kokeilemaan virveliään muutaman kerran koskeen.

Kannas on hänen mukaansa hyvä kalapaikka, mutta tänään ei onnista. Isot taimenet ovat siirtyneet vesien lämmetessä Etelä-Konneveteen herkuttelemaan muikuilla ja äyriäisillä, joista ne saavat lihansa punaisen sävyn.

Kirkkoveneonnettomuus muistuttaa kosken vaaroista

Kalastajien lisäksi Konnekoskessa käy jonkin verran melojia ja siitä menee läpi moottoriveneilijöitä.

Koski on ollut entisaikaan merkittävä kulkuväylä, kun Konnevedeltä ja Konnevesi-järven ympäristöstä soudettiin sen kautta Rautalammille kirkkoon. Kirkkoveneellä soudettiin usein menomatkallaan lähellä olevan Karinkosken kautta ja palattiin Konnekosken kautta.

Vuonna 1860 yksi kirkkoveneistä kaatui ja sen kyydissä olleista 17 hukkui kosken kuohuihin.

– Sen jälkeen Karinkoskea raivattiin niin, että siitä pääsi kulkemaan veneellä molempiin suuntiin. Tästä ei kuljettu enää, Savolainen sanoo.

Kosken laidalla oleva ristinmerkki muistuttaa onnettomuudesta.

– Tässä saa olla varuillaan. Ainakin yksi on hukkunut koskeen minun miesmuistini aikana, Savolainen kertoo.

Rautalammin kunta on hyväksynyt suunnitelman kanavasta, joka ohittaisi kosken turvallisesti. Hankkeen rahoituksen onnistuminen on vielä auki. Kanava suojelisi myös koskessa olevia kaloja, kun koski rauhoitettaisiin veneilystä.

Kansallispuisto tuo lisää kävijöitä

Konnekoskeen ovat Savolaisen mukaan perinteisesti käyneet tutustumassa lähinnä kalastajat ja alueella olevat mökkiläiset. Liikenne on vilkastunut kosken ylittävällä sillalla sen jälkeen kun Etelä-Konneveden kansallispuisto perustettiin kaksi vuotta sitten.

Kansallispuisto ei ole vielä valmis. Siihen on edelleen rakenteilla esimerkiksi nuotiopaikkoja.

– Kun kansallispuisto valmistuu, siitä tulee merkittävä turistikohde Rautalammilla. Samalla sen kainalossa oleva Konnekoskikin saa lisää käyttäjiä, Savolainen tuumaa.

Kosket tunnetaan taimenistaan

Rautalammin reitillä on 15 koskea tai virtaa, joista vain osa on Rautalammin kunnan alueella.

Reitin kosket ovat kuuluisia erityisesti taimenistaan, ja ne on mainittu monissa kalastusohjelmissa.

Konnekoski ja Nokisenkoski ovat Rautalammin merkittävimmät yleisessä virkistyskalastuskäytössä olevat kosket.

Konnekoskeen ja Nokisenkoskeen ostetaan yhteensä 1 000–1 500 kalastuslupaa vuodessa

Kesäkulkija kylillä: Juankosken tehdasalueella pääsee ratkomaan vanhaa mysteeriä

Kesäkulkija kylillä: Anastasia Injushina sai kirkon 40-vuotislahjaksi

Kesäkulkija kylillä: Kuivataipaleen kanava erottaa kaksi jättiläistä toisistaan

Kesäkulkija kylillä: Kiuruveden Koskenkaupungin salaperäisestä patruunasta tiedetään vähän

Kesäkulkija kylillä - Lapinlahden Ulpas on helmi keskellä metsää Viitostien varressa