Kesäkulkija kylillä: Vesannon Ilveskolo jatkuu ainakin 20 metriä pimeyteen

Jääkauden jälkeisten maajäristysten 11–12 000 vuotta sitten muodostama Ilveskolo piirtyy silmien eteen.

Luolassa jo kerran tänä kesänä käynyt Pertti Vuorio ohjaa joidenkin satojen metrien päähän vastarannalle jääneestä Sompalan leirikeskuksesta hetki sitten lainatun veneen kolon lähelle Sonkari-järven rantaan.

Lähempää katsottuna suuaukko näyttää hyvin pieneltä useita metrejä ylöspäin kohoavan kallion ja sen alla olevien majesteettisten lohkareiden keskellä. Otsalampun valo näyttää, miten ahdas kolo jatkuu syvälle pimeyteen.

Ilveskolo on saanut nimensä siitä, että siellä on tarinan mukaan asunut joskus ilveksiä. Vesannon kylällä kiertävän tarinan mukaan syvällä luolassa kuuluu astioitten kilinää.

Vesannolla jo yli 30 vuotta mökkeillyt Vuorio kiinnostui luolasta ensimmäisen kerran 1980-luvulla. Hän sai silloin kuulla vesantolaiselta tutultaan, että käpykaartilaiset, eli jatkosodan sotilas- ja rintamakarkurit, olisivat olleet luolassa piilottelemassa. Vuorio ei ole saanut yrityksistään huolimatta asialle täyttä varmuutta.

– Kaikki ovat kyllä sitä mieltä, että siinä on ollut piilopaikka. Luola on niin ahdas, että siellä on ehkä voinut piilotella jonkin aikaa, muttei asua.

Vuorio yritti saada ensimmäiselle luolareissulleen mukaan jonkun vesantolaisen, muttei löytänyt ketään, joka olisi ollut halukas menemään luolan sisälle. Hänen mukaansa jotkut ovat kertoneet käyneensä luolassa ollessaan Sompalassa rippikoulussa. Vesantolainen Pentti Turpeinen on yksi rippileirinsä aikana leirikeskukselta Ilveskololle soutaneista.

– Kävimme luolassa rippileirimme vapaa-ajalla. Osa meistä kävi myös jonkin verran sisäpuolella, olin yksi heistä. Siitä on jo yli 40 vuotta aikaa niin en enää täysin tarkkaan muista kuinka pitkällä kävimme, Turpeinen sanoo.

Vuorio meni ensimmäisellä kerralla luolan luokse kävellen Pakkulamäen kautta.

– Sieltä tullessa luolan huomaaminen on vaikeampaa. Koska ranta on risukkoinen, luolan luokse on kaikista helpointa mennä Sompalan leirikeskuksesta lainatulla veneellä.

Leirikeskuksessa 24-vuotta työskennellyt Matti Jäntti kertoo kuitenkin, että hänen aikanaan vain parisenkymmentä porukkaa on pyytänyt venettä lainaan Ilveskoloon mennäkseen. Hän epäilee, että heistä suurin osa ei ole käynyt luolan sisällä.

Suuaukko on niin ahdas, että rotevan täysikasvuisen on vaikeaa jollei mahdotonta ahtautua siitä sisälle. Etenemään pääsee vain ryömimällä.

Lyhyehkön suoran osuuden jälkeen matka jatkuu sivuttain. Kostean ja mutaisen luolan pohja on hieman liukas ja kalteva. Kattoon tiivistyneet vesipisarat kastelevat päälakea.

Noin seitsemän metrin syvyydessä vastaan tulee kapea aukko, johon mahtuu seisomaan. Sen pohjalla luola jatkuu ylöspäin ja alaspäin. Ympärillä on otsalampun valoa lukuun ottamatta täysin pimeää.

Tässä kohtaa Vuorio neuvoo kääntymään pois.

– Luola on vaikea, joten yksin ei pidä mennä kovin pitkälle.

Ilveskolo jatkuu ainakin 21 metrin syvyyteen. Tarkasta mitasta ei ole varmuutta, sillä kukaan ei ole tiettävästi käynyt aivan perillä.

Suomessa on 2 000 dokumentoitua luolaa

Kahdeksan vuotta luolissa käymistä harrastanut retkeilijä Antti Huttunen kävi noin 20 metrin syvyydessä Ilveskolossa heinäkuussa kolme vuotta sitten. Hän joutui silloin kääntymään takaisin, sillä syvällä luolan pohjalla oli jäätä.

– Ilveskolo on luolaharrastajalle aivan mahtava paikka. Siinä on pituutta ja siellä saa ryömiä mudassa. Monesti luolat ovat paljon avarampia ja niihin pilkottaa vähän valoa, Huttunen sanoo.

Huttunen kertoo, että yli 20 metriä pitkät luolat ovat aika harvinaisia Suomessa.

–  Suomessa on kaikkiaan noin 2 000 dokumentoitua luolaa. Niistä kovin paljoa yli 100 ei ole 20:tä metriä pidempiä.

Pohjois-Savossa on Huttusen mukaan parisenkymmentä luolaa.

Hän mainitsee Kuopiossa olevat Vuorilammen luolat, Maaningan Kellarimäen luolan, Pirunvuoren luolan Karttulassa, Rautavaaran Pumpulikirkon ja Suonenjoen Haavikkolehdon luolan.

– Näistä Pirunvuoren luola on helposti saavutettava, Huttunen sanoo.

Huttusen mukaan Suomessa on noin 100 aktiivista luolaharrastajaa.