Kirkko ja nuorten arki eivät kohtaa

Siinä missä 15-vuotiaat valitsevat lähes poikkeuksetta rippikoulun, muutamaa vuotta vanhemmat päättävät yhä useammin, että kirkko ei ole heitä varten. Vuonna 2007 kirkosta erosi peräti 37 879 ihmistä, ja heistä iso osa oli nuoria, parikymppisiä aikuisia.

- Seurakunnalla on aika huonosti tarjontaa rippikoulu- ja isosvaiheen ohittaneille. Lapsille, nuorille ja vanhuksille kyllä löytyy toimintaa, mutta muut jäävät väliin, Siilinjärven seurakunnassa toista vuotta rippikoulun isosena työskentelevä Emilia Riekkinen pohtii.

Hän itse on ollut isostyön lisäksi mukana nuorten aikuisten lähetyspiirissä, mutta siinäkään ei Riekkisen mukaan enää oikein tavoiteta rippikoulusta tuttua yhteisöllisyyttä tai kaikille yhteisiä puheenaiheita.

- Sellaista omaan elämään liittyvää toimintaa ei oikein ole, tai ainakaan siitä ei tiedetä, Riekkinen toteaa.

Tämä on huomattu myös Kirkkohallituksessa.

- Rippikoulu koetaan nuoruuteen kuuluvaksi, mutta aikuisille suunnattu seurakuntatyö on vieraampaa. Kirkon pitäisikin nyt keksiä, miten päästä lähelle ihmistä ja tämän konkreettista arkea, toteaa Kirkkohallituksen seurakuntakasvatussihteeri Jarmo Kokkonen.

Nykyisellään kirkko ja kaksikymppisten arki eivät juuri kohtaa. Esimerkiksi kirkon tutkimuskeskuksen pari vuotta sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan kirkon ja nuorten aikuisten edustamat arvot ovat jokseenkin vastakkaisia. Nuorten etsiessä muutosta ja nautintoa kirkko tarjoaa ennen muuta pysyvyyttä ja yhteisöllistä vastuunkantoa.

- Lisäksi täysi-ikäistyminen, opiskelemaan lähteminen ja muutto uudelle paikkakunnalle, pois omasta rippiseurakunnasta aiheuttavat sen, että kirkko jää taka-alalle, Kokkonen huomauttaa.

Toisaalta, sitten kun ryhdytään miettimään naimisiin menoa ja lasten hankintaa, kirkko tulee taas ajankohtaiseksi. Kirkkohäät ja ristiäiset halutaan yhä.