Korhonen: Kunnat merkittäviä maksajia perusopetuksessa

Lapinlahden kunnanjohtaja ja Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja Marko Korhonen oikoo käsityksiä siitä, että kunnat eivät osallistu perusopetuksen kustannuksiin merkittävällä osuudella.

Savon Sanomat uutisoi 5.4. OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen haastattelun yhteydessä, että osa kunnista käyttää opetukseen tarkoitettuja valtionosuuksia myös muihin tarpeisiin.

– OAJ:n edustaja olettaa, että kunta saisi itselleen kokonaisuudessaan valtionosuuden, joka määräytyy rahoituksen laskennallisen perusteen kautta. Tästä summasta vähennetään kuitenkin kunnan omarahoitusosuus sekä opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus, Korhonen muistuttaa.

OAJ:n käyttämä Opetushallituksen tilasto esi- ja perusopetuksen kustannuksista ja laskennallisista valtionosuuksista antaa tarkastelun kannalta vain osatotuuden. Esimerkiksi Lapinlahden kohdalla taulukko osoittaa, että kunnan perusopetuksen menot ylittävät valtionosuudet 121 000 eurolla.

– Valtionosuuksista pitäisi ensin vähentää kunnan omarahoitusosuus, joka on 3 400 euroa asukasta kohti. Kun otetaan huomioon myös muut osatekijät, päädytään siihen, että Lapinlahden kunta on käyttänyt omaa rahaa perusopetukseen noin 4,7 miljoonaa euroa eikä suinkaan vähän reilua sataatuhatta.

– OAJ:n käyttämässä taulukossa on siis kyse raakatilanteesta, jossa ei ole käyty läpi valtionosuusjärjestelmän syvintä olemusta.

Lehdessä ollut taulukko kertookin enemmän niistä rahoista, joita kunta laittaa jo oman tuntuvan rahoitusosuuden lisäksi opetukseen. Osa kunnista voi pitää muita laajempaa kouluverkkoa tai antaa enemmän tunteja kouluissaan.

– Kukaan ei kuitenkaan tee tiliä valtionosuuksilla. Ei se ole bisnestä Sonkajärvelläkään, vaikka taulukko saattoi jättää sellaisen kuvan. Perusopetuksen järjestämiseen tarvitaan koko verorahoitusjärjestelmää.

Korhonen myöntää, että kunnissa, myös Lapinlahdella, ollaan tuntikehyksen alarajoilla. Siltä osin säästöpolku on kuljettu loppuun.

– Uskon, että perusopetus on kunnissa vahvalla tasolla. Se on ollut Suomen vahvuus ja siksi sitä ei pidä myöskään hukata.

Valtionosuudet

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on merkittävin osa valtionosuusjärjestelmää. Peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen, ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin. Järjestelmän laskennallisuudesta johtuen kunnalle myönnetyn valtionosuuden suuruuteen ei vaikuta se, miten kunta palvelutoimintansa järjestää ja miten paljon rahaa se niihin käyttää.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa seuraavat tehtäväalueet: sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus (päivähoito), esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi, taiteen perusopetus.