Koulukyydit kummastuttavat Nilsiässä: Miksi taksi ei hae pihasta?

Virva Tikkanen-Rissanen kummastelee, miksi koulutaksi ei hae hänen esikouluikäistä lastaan kotipihasta Nilsiän Lehtomäestä, vaan lapsen olisi ensin kuljettava 1,7 kilometriä paikkaan, josta taksi ottaa lapsen kyytiin. Tikkanen-Rissasen vanhin lapsi Verneri Rissanen aloittaa esikoulun Sinisepon päiväkodissa syksyllä. Matkan pituus esikouluun on yhteensä kymmenen kilometriä.

– Minun olisi hyvin vaikea lähteä saattamaan lasta pysäkille kolmen muun pienen lapsen kanssa. Sama reissu pitäisi tehdä vielä uudestaan, kun lapsi pääsee koulusta.

Kuopion kaupunki järjestää koulukuljetuksen, jos esiopetuksen tai ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden koulumatka on yli kolme kilometriä. Muille oppilaille järjestetään koulukuljetus, jos matka on yli viisi kilometriä. Kuljetus järjestetään myös, jos koulumatka on vaarallinen tai jos oppilas tarvitsee kuljetuksen lääkärin tai koulupsykologin lausunnon perusteella. Oppilaan itse kuljettava matka koulukuljetusreitin varteen voi olla enimmillään kolme kilometriä. Viimeksi mainittu on kaupungin oma periaate.

Tikkanen-Rissasen mielestä on outoa, että esikoululaisen odotetaan selviytyvän jopa kolmen kilometrin mittaisesta koulumatkasta. Hän sanoo, ettei missään nimessä uskaltaisi lähettää 6-vuotiasta lastaan itse kulkemaan matkaa taksille.

Tikkanen-Rissanen on hakenut Kuopion kaupungilta koulukuljetusta suoraan kotipihasta esikouluun, mutta kaupunki ei ole myöntänyt kuljetusta.

Hänen mukaansa lähialueella on tehty havaintoja muun muassa karhuista, ilveksistä ja ahmoista. Kaupungin päätöksessä on todettu, että maaseutualueilla havaittujen petoeläimien vuoksi ei ole yleensä myönnetty koulukuljetuksia.

– Tällaista yksityistieksi luokiteltavaa tietä ei kaupungin päätöksen mukaan käytännössä koskaan katsota vaaralliseksi.

Kuopion kaupungin talouspäällikkö Raija Heinonen sanoo, että Kuopion seutukunnassa koulukuljetukset myönnetään yhteneväisin perustein. Koulumatkojen vaarallisuutta arvioitaessa sovelletaan valtakunnallista koulumatkojen turvallisuusohjelmaa Koululiitua. Lisäksi poliisi ja kaupunkiympäristön palvelualueen insinööri tekevät alueilla katselmuksia turvallisuutta arvioidakseen. Myös petoeläinhavainnoista pyydetään asiantuntijan lausunto.

– Huoltaja voi lisäksi pyytää oppilashuollosta lausunnon, jos oppilas ei esimerkiksi iän selviydy koulumatkasta. Kaikkien lausuntojen on oltava ulkopuolisen asiantuntijan antamia. Kaupungin päätöksestä voi myös aina valittaa hallinto-oikeuteen.

Heinonen sanoo, ettei kaikkien oppilaiden hakeminen kotipihasta asti olisi mitenkään mahdollista.

– Jos huoltajilta kysytään, kaikkien mielestä oman lapsen koulumatka on vaarallinen. Se on tietysti aivan inhimillistä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola sanoo, että perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus koulukyytiin, jos koulumatka on yli viisi kilometriä. Laki ei kuitenkaan edellytä, että lapsi tulisi hakea kouluun kotoa asti.

Itä-Suomessa kuljetusedun sai lukuvuonna 2015–2016 noin 34 prosenttia perusopetuksen oppilaista. Lehtola muistuttaa, että Itä-Suomessa perusopetuksen saavutettavuus on edelleen selvästi koko maan heikointa.