Kuntajohtajat ry: Ei keksimällä keksittyjä töitä

Kunnanjohtajat siirretään esimerkiksi kehitysjohtajiksi kuntaliitoksissa.

– Profiilit liittyvät isojen kokonaisuuksien hallintaan. En muista, että yhtäkään olisi sijoitettu toimialajohtajaksi vain yhdelle sektorille, Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö toteaa.

Tehtävä on aina löytynyt, koska henkilöstöä jää nykyään paljon eläkkeelle.

– Kyse ei ole mistään keksimällä keksityistä jutuista.

Aina uusi työ ei vastaa toiveita. Etenkin jos laaja toimenkuva supistuu huomattavasti.

– Moni on päättänyt lähteä muihin tehtäviin. Päälinjoja on kaksi: Henkilö on mennyt toisen kunnan johtotehtäviin tai ryhtynyt konsultiksi.

Rämö tyrmää väitteet, että niin sanottuja paperinpyörittäjiä pitäisi vähentää nykyisen tiukan kuntatalouden aikana.

– Kunnanjohtajana koen tuollaisen hyvin syrjivänä ajatteluna. Samanlaisia työntekijöitä siellä ollaan kuin muutkin palkansaajat. Lain mukaan hallinto pitää hoitaa hyvin, koska se on demokratian turva.

Kunnanjohtajan palkka mitoitetaan yleensä kunnan väkimäärän mukaan.

– Kunnanjohtajan alin palkka on noin 4 500 euroa. Monella lääkärillä ja rehtorilla on korkeammat palkat kaupunkitasolla.

Henkilöstön palkka harmonisoidaan isomman kunnan mukaan eli pienemmästä kunnasta siirtyvien palkat nousevat.

– Kuulostaa oudolta, että vain kunnanjohtajan palkka laskisi, kun muiden nousee. Konsernijohdon ja muutosjohtajan tehtävät ovat erittäin vaativia.

Kuntaliitos on edessä, jos kunta ajautuu Juankosken tapaan kriisikunnaksi. Rämön arvioi, että monien kuntien talousluvut näyttävät huonoilta.

Hän muistuttaa, että kuntien on kuitenkin kyettävä ottamaan hallittuja riskejä elinkeinoissaan.

– Mistä epäonnistuminen on johtunut? Esimerkiksi siitäkö, että valtiovalta on yhtäkkiä vähentänyt reippaasti valtionosuuksia tai yleinen lama on aiheuttanut ison yrityksen kaatumisen?

Osa hakeutui johtamaan jo toista kuntaa ennen liitosta