Turvapaikanhakijat: Kuntapaikoista kova pula

Suomessa tarvitaan oleskeluluvan saaville turvapaikanhakijoille vähintään 10 000 uutta kuntapaikkaa vuonna 2016.

Loka–marraskuun vaihteessa työ- ja elinkeinoministeriön tiedossa (TEM) oli kuitenkin vasta noin 3000 varmaa paikkaa.

– Tarve tulee olemaan todella iso. Voi olla, että paikkoja tarvitaan jopa 15 000 riippuen siitä, paljonko pakolaisia vielä tulee, sanoo maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Samanaikaisesti kuntapaikkoja tarvitaan myös kiintiöpakolaisille entiseen tapaan – ja niidenkin saaminen on ollut vaikeaa.

– Jos kuntapaikkoja ei saada riittävästi, tilanne ei välttämättä pysy hallinnassa, vaan turvapaikanhakijat lähtevät omatoimisesti etsimään asuinpaikkaa. Tällöin pääkaupunkiseudulle, jossa on jo asuntopula, kohdistuu kova paine.

Neuvotteluja uusia kuntapaikoista käydään parhaillaan ympäri maata. Suhtautuminen paikkojen varaamiseen vaihtelee Stenmanin mukaan alueittain.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ely) loppuvuodesta tekemässä kyselyssä yksikään kunta ei ollut halukas sijoittamaan oleskeluluvan saaneita.

– Huolestuttavaa, jos Pohjois-Savossa on tällainen asenne, sanoo Stenman ja myöntää, että asenneilmasto on tiukentunut viimeisen puolen vuoden aikana.

Stenman korostaa, että kuntien ja alueiden välinen solidaarisuus olisi nyt tärkeää.

– On koko yhteiskunnan etu, että asuttaminen hoidetaan mahdollisimman suunnitelmallisesti ja että oleskeluluvan saaneita sijoittuu tasaisesti eri puolille maata.

Neuvotteluilla on jo kiire, sillä suuressa pakolaisaallossa Suomeen tulleet turvapaikanhakijat alkavat saada mittavassa määrin oleskelulupia ensi keväänä maaliskuun tienoilla.

Pohjois-Savon ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattssonin mukaan Pohjois-Savossa turvapaikkaa hakeneista vajaasta 900:sta henkilöstä kukaan ei ollut saanut oleskelulupaa vuoden loppuun mennessä.

Ely-keskusten tehtävä on järjestää kuntapaikat turvapaikanhakijoille. Mattssonista tilanne kuntapaikkojen löytymiseen suhteen näyttää huonolta Pohjois-Savossa.

– Aloitamme kuntien kanssa neuvottelut tosissaan heti vuoden alussa. Meidän olisi saatava Pohjois-Savoon 285 uutta kuntapaikkaa. Lisäys on aikamoinen verrattuna edellisvuosiin, myöntää Mattson.

Pohjois-Savossa on entuudestaan kuntapaikkoja kiintiöpakolaisille vain Kuopiossa, Iisalmessa ja Rautalammilla yhteensä 105 kappaletta, mutta ne eivät ole käytettävissä oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille.

– Noille paikoille otetaan suunnitellusti pakolaiskiintiöstä tulevia.

Jos tuleva paikkatarve suhteutetaan väkilukuun, Kuopion pitäisi ottaa 176 pakolaista. Vastaavasti määrä olisi esimerkiksi Iisalmen osalta 35, Siilinjärven 34, Suonenjoen 12 ja Kaavin 5.

– Jos isommat kunnat kantavat väkilukuun suhteutetun vastuunsa, on mahdollista onnistua.

Aiemmin kuntapaikoista päättäminen on vienyt paljon aikaa. Nyt Mattson toivoo, että prosesseja nopeutetaan.

TEM on arvioinut, että turvapaikkaa vastaanottokeskuksissa odottavista 35 prosentille on varauduttava järjestämään kuntapaikka. Arvio on Mattssonista yläkanttiin, sillä toistaiseksi alle 25 prosenttia on saanut myönteisen päätöksen.

– Arvion mukanaan Itä-Suomeen tarvittaisiin yhteensä 640 kuntapaikkaa, sanoo Mattson.

Hän korostaa, että väestökadosta kärsiville pikkukunnille turvapaikanhakijat ovat myös mahdollisuus.

– Kunnat saavat valtiolta korvaukset aiheutuneista kuluista. Osa korvauksista maksetaan kolme vuotta, osa kymmenen, osalla ei ole määräaikaa.

Kunnat selittävät kuitenkin nihkeyttä asiaan yleisimmin sillä, ettei korvaustaso ole riittävä.

Mattssonista on luonnollista, että turvapaikanhakijat hakeutuvat sinne, missä on suvaitsevaisuutta ja mahdollisuuksia.

– Jos ei ole osoittaa asuntoja, koulutusta ja työpaikkoja, siirtyvät he kuten kantaväestökin kohti etelää.

Omatoiminen muutto viranomaisväylää yleisempää