Kuopio tunnustelee yhteistyötä naapurikuntien kanssa

Kunnat valmistautuvat yhteistyön lisäämiseen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut aiotaan siirtää maakunnille vajaan kahden vuoden kuluttua.

Pohjois-Savon keskuskaupungissa uudet näkymät kiinnostavat varsinkin Siilinjärven kanssa.

– Kuopiolla on ollut strateginen linjaus, että emme myy palveluja ulkopuolisille. Joudumme miettimään tätä uudelleen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kantanen (kok.) toteaa.

Kuntien budjetit puolittuvat, kun sote siirtyy niiltä pois. Viimeistään sitten alkaa valjeta, kuinka paljon yhteistyömalleja pitää lisätä.

Kantasen mielestä Kuopio voisi tukea pienempiä kuntia, jos vaaditaan isoja voimavaroja ja asiantuntemusta.

– Ei ole pohdittu, mitkä ne alat olisivat ja millainen diili pitäisi tehdä. Tämä on maaperän tunnustelua.

Viranhaltijat ovat keskustelleet yhteistyötarpeista.

– Tilanneanalyysi on yhteinen, mutta meillä ei ole vielä tiekarttaa tähän. Se tulee keskusteluun kaupungin strategiaa päivitettäessä uuden valtuuston valinnan jälkeen.

Kuopio tuottaa Tuusniemelle terveyspalveluja. Järjestelyyn lähdettiin, kun molemmat varautuivat kuntaliitokseen. Tuusniemi vetäytyi siitä.

Kantasen mukaan ympäristökunnat lähestyvät kaupunkia erilaisissa asioissa.

– Uusi valtuusto joutuu harkitsemaan, miten suhtaudumme yhteistyöhön esimerkiksi teknisellä puolella.

Tavoitteena on yhteinen hyöty ja kustannusten alentaminen tehoa lisäämällä.

– Emme suhtaudu myönteisesti yhteistyöhankkeeseen, jos meidät yritetään panna maksumieheksi. Lähdemme siitä, että Kuopio ensin. Tämä ei ole hyväntekeväisyystarjous.

Kantanen tähdentää, että yhteistyön taka-ajatuksena ei ole hivuttaminen uusiin kuntaliitoksiin.

– Ketunhäntää ei ole kainalossa. Liitos tulee, jos on tullakseen. Sen tulemattomuus ei saa estää järkevää yhteistyötä.

Kaupungin pinta-alaa hän pitää jo riittävänä.

– Karttulan länsiosista Nilsiän itäosiin on noin 200 kilometriä.

Kuopio voi tukea reuna-alueiden kuntia niiden pärjäämisessä.

– Ettei tule kriisiytymisen kautta äkillisiä pakkoliitoksia.

Kriisikunta Juankoski yhdistyi Kuopioon vuoden alussa.

Siilinjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Erkko Nykäsen (kesk.) mielestä kaikenlaisesta yhteistyöstä ollaan valmiita keskustelemaan.

– Asiat pitää tutkia. Mitään ei voi lähtökohtaisesti vastustaa.

Teknistä toimea hän pitää mahdollisena vaihtoehtona "jossain vaiheessa tulevaisuudessa".

Yhteispeliä on ollut pitkään Etelä-Siilinjärvellä, koska kuopiolaisia käy Toivalan ja Vuorelan kouluissa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Paukkunen (kesk.) kertoo Suonenjoen olevan kiinnostunut yhteistyöstä Kuopion kanssa.

– Sitkeitä neuvotteluja oli aiemmin teknisellä puolella, mutta pallo jäi Kuopioon.

Palveluja olisi tuottanut Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos.

– Sen erikoislaitteita tarvitaan muutaman kerran vuodessa, joten ei niitä tarvitse ostaa jokaiseen kuntaan.

Suonenjoki kaipaa tukea kaavoitukseenkin. Paukkunen nostaa pöydälle myös vesihuoltoyhteistyön.

Tuusniemelläkin on periaatteessa mielenkiintoa.

– Kuntalaisten edun mukaisesti on toimittava. Kaikki vaihtoehdot otetaan mietintämyssyyn, kunnanhallituksen puheenjohtaja Pirjo Smolander (kesk.) sanoo.

Konkretiaa uupuu.

– En voi vielä sanoa tähän puolesta tai vastaan.

Smolanderin mielestä tulevaisuuden kunnassa tarvittaneen entistä enemmän yhteistyötä.

Tuusniemen tilanne on nyt vakaa.

– Jos taloustilanne muuttuu ja tehostamisen tarvetta tulee, kaikki ovet on oltava auki.

Kuopion kunnossapitäjä haluaa laajentaa työmaitaan