Kuopiolta ensiaskel Reiluun kauppaan

Kuopion torilla on ollut koko aamun mukava pieni sutina, kertoi banaaniasuinen nainen tiistaiaamuna.

Hän on Itä-Suomen yliopiston laatupäällikkö Sirpa Suntioinen, joka osallistui reilun aamiaisen tarjoiluun. Kuopion lisäksi sellaisen saattoi nauttia Hämeenlinnassa, Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa.

Kuopiossa Reilu kauppa ry:n tempauksessa olivat mukana yliopiston lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon Martat sekä Kuopion Unicef.

–Kuopioon perustetaan Reilun kaupan kannatusyhdistys. Puhuimme tästä yhdessä kaupungin viestintäjohtajan Raija Korhosen kanssa. Siihen, että Kuopiosta voisi tulla reilu kaupunki, tarvitaan valtuustoaloite, Sirpa Suntioinen selventää.

Itä-Suomen yliopistossa ollaan jo pidemmällä: 13. toukokuuta selviää, saako yliopiston Reilun kaupan korkeakoulun arvonimen.

–Ruokaloissa käytetään Reilun kaupan tuotteita, samoin juhlallisuuksissa viinejä myöten.

Joensuu on ollut Reilun kaupan kaupunki vuodesta 2009 lähtien. Savoniassa on kestävän kehityksen ohjelma, joka tähtää muun muassa paperittomuuteen.

–On myös mietitty sitä, pitäisikö opettajien kahvikoneisiin hankkia Reilun kaupan kahvia, toinen banaanipukuinen, Savonian opiskelija Mirva Toivonen mainitsee.

 

Jynkässä asuva Tuula Ollila kuuli tempauksesta aamun radiolähetyksestä ja päätti koukata torin kautta asioille mennessään.

–Ostan Reilun kaupan banaaneja, mutta (Reilun kaupan) kahvin makuun en ole vielä tottunut, hän naurahtaa.

Terveysalan opiskelija Antti Itkonen Savoniasta tuli torille ilmaisen kahvin perässä. Kaupassa hän ei Reilun kaupan tuotteita metsästä.

–Mutta hyvä, että niitä on olemassa.

Reilun kaupan tuotteilla taataan kehitysmaiden viljelijöille ja työntekijöille oikeudenmukainen hinta heidän työstään. Tunnetuimpia tuotteita ovat kahvi, tee ja banaanit.

–Kun viljelijät saavat kunnon hinnan, se johtaa siihen, että terveydenhoitoa, kouluja ja hygieniatasoa voidaan parantaa, Sirpa Suntioinen näkee.

 

Pieksämäen kaupunginhallitus päätti maaliskuussa 2011, ettei Reilun kaupan kaupungin arvonimeä haeta kustannusten vuoksi. Reilun kaupan kahvia ja teetä tarjotaan kuitenkin kaupungin tilaisuuksissa ja kokouksissa silloin, kun tarjoilu hoidetaan kaupungin omin voimin.

–Olemme kannatustyöryhmässä ja muutamat yritykset ovat lähteneet mukaan. Ymmärtääkseni Ruokarata, joka toimittaa ruuat päiväkoteihin ja kouluihin, ainakin selvitti Reilun kaupan tuotteiden käyttöönottoa, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Sakari Ojala (sd.) muistelee. Hän oli kaupunginhallituksen puheenjohtajana keväällä 2011.

Varkautta ja Iisalmea ei mainita Reilun kaupan kaupunki -sivustolla. Sivustolla kerrotaan, millä tavoin kaupunki tai kunta on matkalla Reilun kaupan kaupungiksi.

 

Reilu kauppa: Kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksen

Reilu aamiainen -tempaus on osa Herää reilumpaan maailmaan –kampanjaa.

Reilu kauppa sai alkunsa vuonna 1988, kun ensimmäinen tuotemerkki Max Havelaar näki päivänvalon Alankomaissa.

Reilun kaupan kaupunki -arvonimen ovat Suomessa saaneet Espoo, Helsinki, Joensuu, Lohja, Pori, Riihimäki ja Tampere. Reilun kaupan kuntia ovat Kirkkonummi ja Utajärvi.

Maailmanlaajuisesti Reilun kaupan kaupunkeja ja kuntia on lähes 1500. Arvonimen ovat saaneet muun muassa Lontoo, Rooma, Kööpenhamina ja Bryssel.

Hankintalain mukaan erilaisten ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminen hankintasopimuksissa on mahdollista.

Kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksen siitä, että kunnan hankinnoissa siirrytään käyttämään reilun kaupan tuotteita. Valtuuston päätös antaa hankinnoista vastaaville virkamiehille valtuutuksen reilun kaupan tuotteiden suosimiseen kilpailutuksia tehtäessä.

Fairtrade International, Reilu kauppa ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.